Geron auto oranssi parta

Ikäihmisten palvelujen kehittämisverkosto GeroMetro

Yhdessä jakaen ikäihmisten hyväksi!

Kehittämiskauden 2020-2022 loppuraportti


Etsivä työ, ennakointi ja sosiaaliset tilanteet 2020-2022

Kehitimme etsivässä työssä tunnistamista, ohjaamista, vaikuttavuuden arviointia ja uusia malleja ikäerityiseen ryhmätoimintaan. Keskityimme palvelukatveisiin ja ennakoivaan työhön, asiakkaiden sosiaalisten hätätilanteiden tunnistamiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen avun piiriin. Sosiaalisia hätätilanteita voivat olla esimerkiksi kotiväkivalta, taloudellinen hyväksikäyttö tai omaishoitajan sairastuminen. 

Keinoja haettiin myös etsivän työn laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen. Etsivää työtä kehitettiin Helsingissä, Vantaalla ja Kauniaisissa.

Selvitys etsivää työtä tekevistä tahoista ja hankkeista

Kehittämisen pohjatyöksi teimme selvityksen etsivää työtä tekevistä organisaatioista ja hankkeista Suomessa ja kokosimme yhteen toimintamalleja ja osallistavia menetelmiä erilaisille ikääntyneiden kohderyhmille. Etsivä työ on kehitetty järjestöissä, mutta jotkut kunnat ovat aloittaneet yhdyspintatyön järjestöjen kanssa. Selvitys etsivästä työstä löytyy GeroEkstrasta, jonka kirjautumistunnukset saa GeroMetron työntekijöiltä

Kooste tuloksista ja tuotoksista

Löydät lisätietoa aiheesta alempana olevasta kuntien kehittämistehtävien luettelosta, suluissa kehittämistehtävän nimi. 

  • Jalkautuvan etsivän työn malli (Etsivä vanhustyö Seniori-infossa, Helsinki)
  • Toimintamalli etsivälle työlle, asiakkaiden kartoitus (Etsivän työn vaikuttavuuden osoittaminen ja juurruttaminen, MEK-toiminta, Vantaa)
  • Etsivän työn seurakuntayhteistyön vahvistaminen, (Etsivän työn vaikuttavuuden osoittaminen ja juurruttaminen, Vantaa & Etsivä vanhustyö Seniori-infossa, Helsinki)
  • Äkilliset sosiaaliset tilanteet -malli, Länsi-Uusimaa, Lisätietoa löytyy päivystyksellisten tilanteiden sivulta
  • Omaishoitajien ja yksinäisten tukeminen, Kirkkonummi & Kauniainen
  • Ikäerityiset päihde ja mielenterveysryhmien käsikirjat (Ikäerityiset mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, Helsinki)
  • Ikäerityisten ryhmien toimintamalli, ryhmämallit, Helsinki (Ikäerityiset mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, Helsinki)
  • Päivätoimintaan ohjaamisen toimintamalli, Kauniainen (Omaishoitajien ja yksinäisten tukeminen, sekä ennaltaehkäisevä yhteisöllinen toiminta, Kauniainen)
  • Yhteistyökanavat ja tiedon jakaminen (Etsivän työn vaikuttavuuden osoittaminen ja juurruttaminen, Vantaa)



  • Masennuksen ehkäisykortti, Seniori-info, Helsinki
  • Miten sinulla menee -kortti etsivään työhön, Seniori-info, Helsinki
  • Työkalu yksinäisyyden kartoittamiseen, tunnistamiseen ja lievittämiseen Yksinäisyyden tunnistamisen ja lievittämisen työkalu 2022, Helsinki
  • Esite etsivästä työstä yhteistyökumppaneille, MEK-toiminta Etsivä työ esite_ Vantaa MEK (pdf), Vantaa
  • Suunnitelmat Apotin vahvemmasta käytöstä etsivän työn asiakkaiden löytämiseksi, MEK-toiminta, Vantaa


Etsivän työn pilottikoulutukset, Vantaa & Helsinki




Laskelmat etsivän työn kustannusvaikutuksista, Valoa_vaikuttavuuteen.pdf, Vantaa



Kuntien kehittämistehtävät


Tulokset ja tuotokset

  • MEK-toimintamalli (Myönteinen ErityisKohtelu), kartoitus asiakkaista ja pilottikoulutukset terveysasemalla ja sairaalassa 
  • Esite etsivästä työstä yhteistyökumppanien työntekijöille
  • Laskelmat kustannusvaikutuksista ja asiakkaiden elämänlaadun paraneminen Valoa vaikuttavuuteen.pdf
  • Suunnitelmat Apotin vahvempaan käyttöön 
  • Verkostotoiminnan vahvistuminen

Tavoitteet ja kehittämisen kulku

Etsivä työ on hyvä esimerkki kustannustehokkaasta, ennaltaehkäisevästä palvelusta. Etsivällä työllä on sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ikääntyneiden elämään. Työ usein säästää päivystyskuluissa ja raskaiden palveluiden tarpeen siirtyessä myöhemmäksi. Järjestöissä etsivää työtä on tehty pitkään. Sen positiivisia vaikutuksia ikääntyneiden arkeen on todettu useissa hankkeissa, jotka on myöhemmin muutettu jatkuvarahoitteiseksi toiminnaksi. 

Vantaan etsivän työn MEK (Myönteinen ErityisKohtelu) -hankkeessa tutkittiin etsivän työn vaikuttavuutta sekä sosiaaliselta että taloudelliselta kannalta. Tavoitteena oli kehittää ennakoivan puuttumisen malli, jolla asiakkaiden luisumista raskaiden palveluiden pariin voi vähentää ja hidastaa. 

Asiakkaiden pääsy oikea-aikaisesti heille sopivaan palveluun vähensi raskaamman tuen tarvetta ja mahdollisia turhia käyntejä päivystyksessä, kun sosiaalinen hätä oireilee fyysisin tuntemuksin. Hankkeessa selvitettiin myös etsivän työn kustannusvaikutuksia. 

MEK-toiminta laajeni kehittämiskaudella kaupungin tarjoamaksi palveluksi, jossa tehdään yhteistyötä järjestöjen, seurakunnan ja terveyspalveluiden kanssa. MEK-hanke oli osa Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen sekä Diakonissalaitoksen etsivää työtä. MEK-toiminnan aikana yhteistyöverkostoa kunnan palveluissa on laajennettu.

Tavoitteiden toteutuminen kehittämiskaudella

Yhteistyökumppaneiden tietoutta MEK-toiminnasta ja avun piiriin sopivien asiakkaiden löytämistä kehitettiin. Eniten MEK-toiminnasta hyötyivät lyhyen sairaalajakson jälkeen kotiutuvat tai vastaavassa tilanteessa olevat, kun taas kotihoidon asiakkaiden palvelutarve oli jo suurempi. 

Yhteistyökumppanit tuntevat etsivän työn tehostetun tiedonvälityksen ansiosta ja kirjaavat palvelutarpeenarviointiin asiakkaan kiinnostuksen. Näin asiakkaat nyt löydetään. Alkuvaiheessa valtaosa asiakkaista tuli läheisen kautta, kauden lopussa kaikki asiakas- tai palveluohjauksen kautta ja vain pieni osa kotihoidosta. Tärkeä asiakasryhmä ovat ne, joilla kotihoidon kriteerit eivät täyty, mutta he tarvitsevat tukea. Tulevaisuudessa on tarkoitus saada ohjattua näitä asiakkaita MEK-toimintaan. 

Lisätietoja

Blogi: Etsivän työn vaikuttavuus vanhuspalveluissa

Posteri Etsivä työ / MEK-toiminta, Vantaa (pdf)



Tutustu tuloksiin ja tuotoksiin

  • Jalkautuvan työn malli ja jalkautuvan työn vaihtuvien neuvontapisteiden lisääminen
  • Seurakuntayhteistyön vahvistaminen ja lista seurakuntien etsivän työn sisällöistä ja yhteyshenkilöistä
  • ”Miten sinulla menee?” -kortin kokeilu matalan kynnyksen yhteydenottovälineenä. Kortin voi lähettää takaisin Seniori-infoon ja pyytää kiireetöntä yhteydenottoa. Postimaksu on maksettu valmiiksi. Kortti postitetaan vuoden 2022 syksyllä 80-vuotiaille helsinkiläisille, mutta sitä käytetään myös jalkautuvassa työssä.

     Kokeilu pohjautuu Hoksauta minut -yhteydenottokorttiin, joka on kehitetty IkäArvokas-hankkeessa: 2014 - 2016 Yhteisvastuuvaroin, Kirkkopalvelut ry ja 2018 - 2021 STEA-rahoitteisesti, Kirkkopalvelut ry ja Oulun Diakonissalaitos.

Tavoitteet ja kehittämisen kulku

Seniori-infon etsivässä työssä kohdataan ikääntyneitä, joilla on elämäntilanteeseen tai palveluihin liittyvä tarve. He saavat Seniori-infosta neuvontaa ja ohjausta yksilöllisen tilanteensa mukaan järjestöjen, kaupungin tai yritysten toimintoihin ja palveluihin. Asiakkaaksi voi tulla ottamalla itse yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse, internet-sivujen chat-palvelun kautta tai asioimalla Seniori-infon toimistolla tai neuvontapisteellä. Asiakkuus voi myös alkaa Seniori-infoon saapuneen huoli-ilmoituksen perusteella.

Etsivän työn kehittämisessä olemme vahvistaneet yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Työ on ennakoivaa, olemme kehittäneet koulutusta ja vahvistaneet työntekijöiden osaamista työtiimissä ja verkostoissa. Rakenteet ovat hahmottuneet paremmin samoin kuin ymmärrys mielen hyvinvoinnista: mikä on ennalta ehkäisevää ja mikä jo hoitoa. 

Kehittämiseen oli paljon resursseja, ja ymmärrys mielenterveydestä ja päihteistä on lisääntynyt. Kaupunki osoitti Seniori-infon etsivään työhön kuuden työntekijän lisäresurssin korona-ajan hoito- ja palveluvelan korjaamiseksi. Tämä auttoi saavuttamaan tavoitteet koronarajoitusten takia repaleisesta kaudesta huolimatta. Jalkautuvaa työtä on lisätty ja ylitettykin tavoitteita.

Lisätietoa

Yhteyshenkilöt

Nina Arekari ja Lisa Siren 




Helsingissä kehitettiin neljä erilaista vertaistukiryhmää
  1. Kööri – ikääntyneille, jotka haluavat vähentää tai lopettaa päihteidenkäytön
  2. Peesi – ikääntyneille, joiden läheisellä on päihdeongelma 
  3. Vire – ikääntyneille, joilla on masennusoireita 
  4. Toivo – ikääntyneille, jotka ovat menettäneet läheisensä

Tulokset ja tuotokset

Tavoitteet ja kehittämisen kulku

Vertaisryhmien kehittäminen eteni suunnitellusti. Kahden pilottijakson jälkeen ohjaajakäsikirjat ja tehtäväkirjat valmistuivat syyskuussa 2022. Käsikirjojen pohjalta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat ohjata vertaistukiryhmiä. Kehittämisen tuloksena on matalan kynnyksen palvelu, johon voidaan ohjata ikääntyneitä asiakkaita.

Koronarajoitusten vuoksi ryhmiä voitiin markkinoida ainoastaan työntekijöiden kautta, ei suoraan asiakkaille esimerkiksi ilmoitustauluilla. Supistettu markkinointi vähensi ryhmien osallistujamääriä, mutta myöhemmät ryhmät täyttyivät huomattavasti paremmin. Johdon taustatuki oli olennainen tekijä kehittämistyössä.


Yhteyshenkilö

Maarit Ajalin, Helsinki


Tulokset ja tuotokset

Yksinäisyystyökalu on erityisesti kotihoidon työntekijöille ikääntyneen yksinäisyyden tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja lievittämiseen. Parisivuisessa ohjeistuksessa on näkökulmia, joiden avulla ammattilainen voi ymmärtää sosiaalista yksinäisyyttä, käsitellä sitä asiakkaan kanssa ja löytää konkreettisia keinoja yksinäisyyden lievittämiseen ja osallisuuden tunteen lisäämiseen. 

Tavoitteet ja kehittämisen kulku 

Ikääntyessä ja toimintakyvyn heiketessä sosiaaliset suhteet joskus kaventuvat. Sosiaalinen yksinäisyys voi aiheuttaa masennusta ja mielenterveydellisiä ongelmia, jotka voivat aiheuttaa myös fyysisiä oireita. Näin voi käydä erityisesti silloin, jos ihminen ei voi käsitellä yksinäisyyden kokemuksiaan kenenkään kanssa. 

Sosiaalinen vetäytyminen voi olla vapaaehtoinen valinta, mikä on eri asia kuin yksinäisyyden kokemus. Monet yksin asuvat eivät myöskään koe itseään yksinäisiksi. Toisaalta ihmisten ympäröimänäkin ikääntynyt voi kokea yksinäisyyttä. 
Ammattilaisilla ei aina ole välineitä osallisuuden tunteen lisäämiseen ja yksinäisyyden lievittämiseen, vaikka keinoja ja eri toimijoiden järjestämää toimintaa on paljon. 

Helsingin kaupungin ikääntyneiden palveluissa kehitettiin työväline ikääntyneiden yksinäisyyden lievittämiseen ammattilaisten työn tueksi. Työntekijä on tärkeä asiakkaan yksinäisyyden tunnistajana ja lievittäjänä. 


Yhdyshenkilö

Mari Helin, Helsinki




Tulokset ja tuotokset

Päivätoimintaan ohjaamisen toimintamalli - kuinka päivätoimintaan tullaan ja millaisia yhteisiä polkuja koko alueella on  

Tavoitteet ja kehittämisen kulku

Omaishoitajien ja yksinäisten tukemisen kehittäminen on ollut kotona asumisen ja jaksamisen tukemista. Erityisen tärkeää omaishoitajien jaksaminen on ollut korona-aikana, kun sosiaalinen kanssakäyminen on ollut vähäistä tai sitä ei ole ollut lainkaan. Kotona yksin asuvat passivoituivat ja erakoituivat kokiessaan, etteivät voineet tai saaneet lähteä mihinkään.

Päivätoiminnasta tehtiin hyvin yksilöllistä ja sitä myötä vaikuttavaa. Keskusteluaiheet ja ulkoilukohteet valittiin asiakkaan mieltymyksien mukaan. Kehittämiskauden lopulla saatiin kuntosali ja ryhmäkeskustelutkin käyttöön. Näillä saatiin omaishoitajalle omaa aikaa sekä yksinäisille seuraa. Retkeily Kauniaisten ulkopuolella oli monelle mahtavimpia kokemuksia, sillä he eivät muuten päässeet rajoitusten vuoksi mihinkään. Tutustuimme eri kohteisiin ja vierailimme asiakkaille tutuissa lapsuuden ja nuoruuden kohteissa, joissa muistot ja keskustelut vasta alkoivat. Päivätoiminta on ollut hyvin muuntautumiskykyinen koko korona-ajan. Vieläkin retkiä muistellaan ja toivotaan.

Kehittämistyö onnistui, koska asiakasryhmät ovat olleet pienet ja toimintakyvyn seuraaminen on ollut yksilöllistä. Verkostojen kokoaminen sen sijaan oli hidasta palvelukeskuksen ollessa välillä suljettuna koronan takia. Palveluohjauksen kanssa voimien yhdistäminen auttoi kohdentamaan tukea, vaikka henkilövaihdokset hidastivatkin työtä. Myös korona-ajan sanelema harjoittelijoiden ja vapaaehtoisten puute oli hidasteena ja välillä ryhmätkin olivat katkolla.

Yhteyshenkilö

Marianne Ekholm, Kauniainen