- Olemme tehneet yhteistä kehittämistyötä GeroMetrossa ja tänään voimme riemuita siitä, mihin olemme päässeet. On kevätjuhlan aika. Kehittämistyö tehdään asiakkaan hyväksi. Tärkeää on kysyä aina asiakkaalta, mikä on sinulle tärkeää? Mitä tarvitsisit, jotta arki sujuisi? Kehittäminen on mahdollisuus tehdä unelmista totta, tilaisuuden avannut GeroMetron ohjausryhmän puheenjohtaja Elina Kylmänen sanoi.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Satu Karppanen esitteli katsauksen iäkkäiden palveluihin hyvinvointialueilla. Hallitusohjelman tavoitteena on ikäystävällisyyden edistäminen, iäkkäiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistaminen sekä palveluiden parantaminen. Ajankohtaisia asioita ovat kotiin annettavien palvelujen vahvistaminen ja kotihoidon resurssien riittävyys, ympärivuorokautisen hoidon väliin joustavien asumis- ja palvelukokonaisuuksien luominen sekä henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen, iäkkäiden palvelujen lainsäädännön uudistaminen sekä laatusuosituksen laatiminen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi.

Yhdessä jakaen ikäihmisten hyväksi

GeroMetron erikoissuunnittelija Tiina Autio Soccasta esitteli kehittämiskauden toimintaa vuosilta 2020–2022. Kehittämiskauden teemoja ovat olleet palliatiivinen ja saattohoito, päivystykselliset tilanteet, kotikuntoutus sekä etsivä työ ja sosiaaliset tilanteet.

-Kotihoitoon suuntautuminen ja kotona-asumisen tukeminen ovat olleet alusta asti GeroMetron kehittämisen teemoja. Teemoista monet ovat jatkuneet yli kehittämiskausien. Kehittämistyö testataan ja hiotaan kuntien asiakastyössä. Toimintamallit leviävät vain aktiivisella työllä. Kaudella on käsitelty esimerkiksi, miten vastata äkillisesti muuttuneeseen sosiaaliseen tilanteeseen ja miten tunnistaa sosiaalinen hätä, Autio kertoi.

Kehittämisen helmiä kunnissa

Arvokas elämän loppuvaihe -konseptia esitteli Anna-Kaisa Nikkilä. Projektissa yhdenmukaistettiin elämän loppuvaiheen hoitoa Länsi-Uudenmaan (LU) kunnissa kehittämällä Saattohoidon käsikirja sekä koulutussarja ammattilaisille. Arvokas elämän loppuvaihe -koulutussarjan aiheet ovat käsikirjan käyttö, kivunhoito, oirehoito, hoitolinjaukset ja saattohoito, asiakaslähtöisyys sekä tunteet ja vuorovaikutus.

Liikkuva hoitaja, LiiHo, on Helsingissä kehitetty palvelumalli, jossa asiakas välttyy tarpeettomilta päivystyskäynneiltä. Palvelu kuljettaa sairaanhoitajan asiakkaan luo ja liikkuva hoitaja pystyy tekemään terveydentilan arvioinnin paikan päällä. Mallia kehittänyt Laura Pikkarainen oli tyytyväinen kevään aikana toteutuneeseen mallin jalkautumiseen.

-Vantaalla kuntoutustoiminnan kehittämisessä lähdimme liikkeelle siitä, miten teemme näkyväksi kaikki olemassa olevat palvelut kotikuntoutuksessa. Koimme tärkeäksi, että palveluita tuottavat toimijat tuntevat toisensa. Järjestimme kolme yhteistä työpajaa Vantaan verkoston toimijoille ja perustimme yhteisen sähköisen työtilan materiaaleille ja tiedottamiselle, Aila Halonen kertoi.  

Postereissa esillä työn tuotoksia

Kansallismuseon auditorion aulassa oli esillä palliatiivisen- ja saattohoidon, päivystyksellisten ja sosiaalisten hätätilanteiden, kuntoutuksen ja etsivän työn tuloksia. Postereita tuotettiin yhteensä 14 kappaletta. Posteri-linkit löytyvät tämän artikkelin lopussa.

Saattohoidosta tehtiin kaudella ammattilaisille kysely, jonka vastauksissa näkyi erityisesti potilaan ja tämän läheisten kohtaamisen merkitys oirehoidon rinnalla. Asiakkaan kohtaaminen koettiin tärkeänä myös muissa ikääntyneiden palveluissa kuten päivystyksellisissä tilanteissa, sosiaalisten tilanteiden tunnistamisessa ja etsivässä työssä. Postereissa oli mm. yksinäisyyden tunteen puheeksi ottamisen kysymyksiä ja omaishoitajan tukemisen malli kotihoidossa.

Mitä elämän ja kuoleman rajalla oleva ihminen tarvitsee?

Sairaalamuusikko Anna Brummer ja näyttelijä Helena Ryti toivat seminaariin otteen Elämän rajalla -esityksestä. Vahvasti musiikillinen esitys antoi kokemuksen kohtaamisesta ja välittämisestä. Esitys perustuu Brummerin kokemuksiin potilaiden kohtaamisesta. Hän toimii muusikkona Terhokodissa ja Suursuon sairaalassa saattohoidon ja palliatiivisen hoidon osastoilla Helsingissä.

-Kaikki kohtaamiset ovat ainutkertaisia. Ihminen paljastuu musiikin kautta. Musiikki voi tuoda muistoja, auttaa kivun yli. Olen osastolla potilaita ja heidän läheisiään varten, Brummer kertoi.

Hyvinvointialueiden edustajien paneeli

Loppupaneelissa keskusteltiin ikääntyneiden palveluiden kehittämisen haasteista Uudellamaalla. Keskiössä oli kotihoidon ja kotona hoitamisen kehittäminen ja tulevaisuus. Paneelin osanottajina olivat Päivi Degerholm Lohjalta, Aila Halonen Vantaalta, Anders Mickos HUS:n perusterveydenhuollon yksiköstä sekä Meri Pekkanen Helsingistä. Keskustelun vetäjänä toimi Kaisa Pasanen Soccasta.

Paneelissa nousi esille mm. tarve huolehtia asiakkaan yhtenäisistä palveluketjuista, kun hän siirtyy ennaltaehkäisevistä palveluista hyvinvointialueen organisoimiin palveluihin. Oleellista on, että vuonna 2023 palvelutaso ei ainakaan laskisi nykyisestä. Olisi hyvä, että asiakas ei edes huomaisi muutosta palveluissa. Anders Mickosin mukaan tarvitaan selkeitä palvelumalleja ja mahdollisuus räätälöidä palveluita erilaisten asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.

Keskusteluissa korostettiin kuntouttavan työn ja verkostojen merkitystä. Nähtiin tarve Uusimaa-tasoiselle yhteistyölle, hyvinvointialueiden rajat ylittävälle kehittämiselle.

Päivi Degerholm totesi, että kun tahtotila on oikea, verkostotyö toimii. Tulevaisuudessa on tärkeää huolehtia hyvin toimivista yhdyspinnoista eri toimijoiden välillä.

Paneelissa nähtiin, että monialainen yhteistyö on toteutunut hyvin GeroMetrossa. Voisiko seuraava yhteistyöverkosto olla Gero-Uusimaa?

-Asiakkaan hoitopolku edellyttää, että tunnemme toisemme. Verkostot vaativat työtä. Toimiva yhteistyö tuottaa asiakkaalle hyvää palvelua. Mitä laajempi verkosto on, niin sitä vaikuttavampaa työ on. Verkostoissa on voimaa, Aila Halonen kiteytti.

Meri Pekkanen painotti tiedonkulkua asiakkaan ja alueen toimijoiden välillä. Tietoa tulisi olla saatavilla riittävästi. Tuen tulisi auttaa asiakasta arjessa selviämiseen. Ikääntyneiden palveluissa tulisi käyttää arkikieltä. On tärkeä tehdä sotea ihmistä varten.  


Teksti: Henna Tarjanne-Lekola

GeroMetron kehittämiskauden 2020-2022 posterit ja päätösseminaarin materiaalit (linkki)

Lisätietoa pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Soccan GeroMetro-kehittämisverkostosta (socca.fi).