Digitalisaatio ja teknologinen kehitys muuttavat yhteiskuntaamme ja teknologia on rynnistänyt vauhdilla myös vanhuspalveluihin. Teknologian uskotaan lisäävän ikäihmisten mahdollisuuksia osallistumiseen ja osallisuuteen. Etäkuntoutus on yksi tapa digitalisoida palveluita.

GeroMetron kotona kuntoutumisen käytäntöjen kehittämisessä on noussut esiin, että osalla kotikuntoutukseen ohjautuvista ikääntyneistä ensisijainen haaste on riittävän ja kunnollisen ravitsemuksen takaaminen. Kotona asuvan ihmisen ruokailut ovat voineet heikentyä monista syistä.

Ikääntyneiden kokema yksinäisyys on kasvava ongelma. Tutkimusten perusteella tiedetään, että yksinäisyys on paitsi kurjaa, myös vakava riski terveydelle. Riittämätön sosiaalinen tuki yhdistyy esimerkiksi vuonna 2010 julkaistun, yhteensä 308 849 osallistujan tiedot käsittäneen meta-analyysin mukaan 50% suurempaan kuolleisuusriskiin verrattuna ihmisiin, joilla on vahvempi sosiaalinen tukiverkosto (Holt-Lunstad, Smith & Layton; 2010).

Pääkaupunkiseudun GeroMetro-verkoston kotona kuntoutumisen mallin kehittäminen on edennyt niin pitkälle, että maali vähitellen näkyy. Juuri nyt kunnat kirjoittavat kuvauksia kehittämistehtävistään, ja täällä Soccassa kokoamme kauden aikana työstettyä materiaalia yhteen ja yritämme muokata sitä sellaiseen muotoon, että se hyödyttäisi sekä ikäihmisiä, heidän lähiverkostoaan että työntekijöitä.

Keskustelussa ikääntyneiden määrän vauhdikkaasta kasvusta väläytellään aika ajoin villejäkin visioita esimerkiksi robottiteknologian tarjoamista ratkaisuista vanhusten palveluissa. Selvää on, että tarvitaan kekseliäisyyttä ja uusia tapoja, jotta pystymme tarjoamaan tarvittavat palvelut kaikille ikääntyneille asiakkaille. Etäpalvelut kotihoidon ja kuntoutuksen osana ovat jo tätä päivää, robotit hoitajia avustamassa ehkä huomista.

Tanskan matkamme käynnistyi vierailulla KL:ään (Local Government Denmark), joka on kuntia edustava, Suomen Kuntaliiton tapainen organisaatio, jonka jäseninä ovat kaikki 98 Tanskan kuntaa. Valitsimme kyseisen kohteen, koska matkallelähtijöillä oli toive päästä kuulemaan ja peilaamaan Tanskassa toteutetun suuren kuntamuutoksen kokemuksia omassa maassamme käynnissä oleviin sote-muutoksiin. Kuulimme kaksi puheenvuoroa, joista ensimmäisessä Kalle Syberg Kjær kertoi vuonna 2007 käynnistyneestä paikallisen hallinnon reformista, ja toisessa Jacob Meller Jacobsen ikäihmisten kunnallisten palveluiden muutoksista ja haasteista.

Vuodesta 1990 toiminnassa olleiden Tanskan vanhusneuvostojen (Senior City Councils, SSC) jäsenet ovat yli 60-vuotiaita, aktiivisia ja osallistuvia. Vanhusneuvoston jäsenistä noin puolet ovat naisia ja puolet miehiä. Jäsenet ylläpitävät jatkuvaa dialogia päättäjiin ikäihmisiä koskevissa asioissa ja niiden kehittämisessä. 

GeroMetron ja Laurean Yhdessä terveempi Uusimaa -hankkeen kanssa yhteistyössä järjestetty digitaalisten palveluiden seminaari ylitti odotukset; puheenvuorot Apotista, Ikäihmiset ja omaishoito -kärkihankkeen kokonaisarkkitehtuurista, Terveyskylän esittely ja järjestöjen haastatteluiden tulokset muodostivat monitasoisen kokonaiskuvan tämän hetken tilanteesta.

Toiveet ovat suuret. Haluan itse pärjätä.

Kun vertaa Tanskan ja Suomen ajatusmaailmaa kosken ikäihmisen itsenäistä kotona elämistä niin huomaa suuria eroja. Tanskassa suhtautuminen ihmiseen/yksilöön on erittäin inhimillinen. Kaikki lähtee henkilön omasta näkemyksestä ja tarpeesta ja sen mukaan toteutetaan tarvittava apu ja tuki.

Hyvänä esimerkkinä on Bryghuset, Svendborg Demensby.

Noin vuosi sitten tapasin ikääntyneen asiakkaan, jonka luona kävin ohjaamassa arjessa selviytymistä sairaalajakson jälkeen. Ensimmäisellä käynnillä hänen suurin huolensa porraskävelyn sujumisen lisäksi oli päivitysten lataaminen kannettavaan tietokoneeseen. Uutta aikaa sopiessamme hän kaivoi esille älykännykän, minä paperikalenterin ja kynän. ''Teillä on vielä nuo vanhat konstit'', hän tokaisi, ja tallensi tärisevillä sormilla seuraavan ajan kännykän muistiin.

Houkutteleeko lähiympäristösi lähtemään ulos ja kävelylle? Löytyykö reitin varrelta penkkejä? Oletko ajatellut, että penkki voi lisätä hyvinvointia?

Opintomatkan ensimmäisenä päivänä kuulimme VIVE:n Pia Kürstein Kjellbergin erinomaisen luennon. Luennon aikana käytiin läpi yhden kunnan kotihoidon kehittämisprosessia, joka oli johtanut toimivan kotikuntoutusmallin syntymiseen.

Kuntien palvelut on tarkoitettu kaikille asukkaille, mutta käytännössä viittomakieliset ikääntyneet jäävät helposti niiden ulkopuolelle. Kenen vastuulle viittomakielisen ikäihmisen palvelujen koordinointi ja järjestäminen kuuluvat? Tällä hetkellä viittomakielinen ikäihminen turvautuu usein omaisiin, jos niitä on, tai kolmannen sektorin tarjoamiin palveluihin. Viittomakieliset ikäihmiset itse eivät ota yhteyttä vanhuspalveluihin saadakseen palvelutarpeen arviointia. Tämä voi johtua viittomakielellä saadun tiedon puutteesta, peloista kuulevia kohtaan, kyvyttömyydestä käyttää tulkkia tai yhteyden ottamisen vaikeudesta.

”Tanskassa on siirrytty uudelle polulle kuntoutuksessa, Aito asiakaslähtöisyys.”

GeroMetron Tanskan matkalla (25. -27.10.2017) saimme kolmena päivänä tutustua erilaisiin näkökulmiin ikääntyneiden palveluiden järjestämisessä ja toteuttamisessa. Ykkösjuttu ja yksi tärkeimmistä kotiin vietävistä terveisistä oli mielestämme  Odensessa käytössä oleva Karen Vintenin esittelemä asiakaslähtöinen kuntoutusmalli.

”Olen aikuinen, päätän itse minua koskevista asioista ja säilytän itsenäisyyteni!”

GeroMetron matka Tanskaan lähti halusta perehtyä muiden maiden inspiroiviin ja edistyksellisiin vanhustenhuollon käytäntöihin. Tanska tuntui sopivalta kohteelta mm. sen vuoksi, että siellä toteutettiin sote-uudistus vuonna 2008, ja sen onnistuminen kiinnosti kotimaisen sote-uudistuksen kynnyksellä. Tanska on myös tunnettu asukaslähtöisyydestään, mikä näkyi opintomatkallakin lähes kaikissa puheenvuoroissa. Keskustelua ja kehittämistyötä ei määritä asiakas-/palveluntarjoaja-asetelma, vaan palveluidenkäyttäjät ovat asukkaita kuten kehittäjätkin.

Aloitin työt GeroMetrossa kolme viikkoa sitten, ja olen päässyt sisään kuntoutuksen kehittämisverkoston toimintaan osallistumalla tilaisuuksiin, projekti- ja ohjausryhmien tapaamisiin, ohjattuihin työpajoihin sekä käymällä keskusteluja ja perehtymällä materiaaleihin. GeroMetron eteneminen näyttäytyy systemaattisena ja näyttöön nojaavana. GeroMetron tämän kauden tavoite rakentaa pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen kotona kuntoutumisen malli on innostava.

Hollannissa postin liiketoiminta laajenee sosiaali- ja terveysalalle aivan, kuten muissakin Euroopan maissa. Esimerkiksi Suomessa Posti toteuttaa yhdessä Kirkkonummen kunnan kotihoidon kanssa kolmen kuukauden mittaisen ”Voimaantuneena arjessa” -pilotin, jossa testataan Postin yhteistyötä kotihoidon kanssa. Geronomiopiskelijana minulla oli mahdollisuus haastatella Amsterdamin innovaatiokeskuksessa postin liiketoiminnan kehityspäällikkö Rozemarijn de Fejteriä. Hän kertoi paikallisen postin sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden visioista ja jo toteutetuista projekteista. 

GeroMetron tutustumismatkalla Ruotsiin tutustuimme palveluun, jota kutsutaan kotitalkkariksi (fixartjänst). Kyseessä on kunnan palvelu, jossa on huomioitu erityisesti ennaltaehkäisevä näkökulma. Tämän kaltaisten matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen on tärkeää, kun mietimme, miten edistää ikäihmisen mahdollisuuksia asua omassa kodissaan.  

Lännen palvelualueella Helsingissä kehitetään etäkuntoutusta. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun, vaikka joitakin teknisiä ongelmia on vielä ratkaisematta. Toiveena on laajentaa etäkuntoutusta fyysistä toimintakykyä tukevista ryhmistä myös sosiaalista tukea tarvitsevien ryhmiin. Kehittäjäryhmässä tehdään kuntarajat ylittävää yhteistyötä kun Vantaan edustaja on ryhmässä mukana.

GeroMetro-verkoston toisen kehittämiskauden 2016–2018 organisoituminen on hyvässä vauhdissa. Mukaan kehittämiseen ovat lähteneet aiempien kuntakumppaniemme Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten lisäksi myös Kirkkonummi ja Kerava. Tuemme ikäihmisten kotona asumista ja kiinnitämme erityisesti huomiota hyvän kotona tapahtuvan kuntoutuksen antamiin mahdollisuuksiin.

”Mä olen kuule käynyt niin monessa testissä, pojan kanssa ja yksinäänkin. Täällä päiväsairaalassa, Simonkylässä, terveysasemalla ... toi muisti ei kerta kaikkiaan pysy mukana!”

Katriinan päiväsairaalan potilaan epätietoiseen oloon voivat aika ajoin yhtyä myös hoitajat selvittäessään mitä tietoa uusien potilaiden toimintakyvystä on jo olemassa. Syntyi ajatus yhteistyön tiivistämisestä Martinlaakson kotihoidon kanssa.

Laitos- tai kotikuntoutuksesta olenkin jo kuullut, mutta arkikuntoutus? Jotain uutta kulmaa kuntoutukseen? Projektipäällikkö Minna Koskisen mukaan arkikuntoutuksessa lähdetään nimensä mukaisesti hyvin arkisista asioista: mitä tukea tarvitset, että pääset ihmisten ilmoille elämään oman näköistä elämää rajoitteista riippumatta.

”Tästä asiasta minä olen jankuttanut vuosikausia, että pitäisi olla yksi piste, jonka kaikki tietävät ihan samalla tavalla kuin yksykskakkosen. Jotta he voivat soittaa sinne tai olla muutoin yhteydessä ja jossa osataan antaa vastauksia. Eihän palvelujen tarvitsijan tarvitse tietää eikä hän voi tietää kuka nyt juuri on se oikea.”

Olli Männikkö, Espoon vanhusneuvoston puheenjohtaja

Opiskelija Anna Porko

Laajasalon kotihoidon asiakkaat ovat parrasvaloissa: Pääkaupunkiseudun ikäihmisten palveluiden kehittämisverkoston GeroMetron kehittämistyö pyrkii viemään palvelukeskustoimintaa heille kotiin tai houkuttelemaan liikkuvaisempia ikäihmisiä käymään palvelukeskuksessa. Tässä tekstissä pohdin jälkimmäistä eli miten saadaan tai mikä estää ihmisiä käymästä palvelukeskuksessa.

Opiskelija Sari Mutka

Pohdin sosiaalityön opintoihini kuuluvan käytäntötutkimukseni tulosten valossa ikääntyneiden näkemyksiä vanhuspalvelulain mukaisesta vastuutyöntekijyydestä. Erityisesti nostan esiin prosessin aikana heränneitä näkökulmia ikääntyneiden osallisuudesta.