Ikäihmisten palvelujen kehittämisverkosto GeroMetro
Yhdessä jakaen ikäihmisten hyväksi!
GeroMetron kyydissä -blogiarkisto
Asiakkaan ääni kuuluviin kuntoutustavoitteiden asettamisessa
GeroMetron verkostossa monia kehittäjiä on mietityttänyt se, miten ikäihmisen ääni saadaan paremmin kuuluviin kuntoutusprosessissa. Asia koetaan kentällä tärkeäksi ja asiakaslähtöisyyden edistämisen äärelle on tärkeä pysähtyä ajoittain: tarkempi aihepiirin pohtiminen asettaa myös kuntoutusalan asiantuntijoiden omat arvot, asenteet ja vakiintuneet toimintatavat suurennuslasin alle.
Tavoitteet omasta elämästä
Tavoitteiden asettaminen on kuntoutusprosessin alkuvaiheen keskeinen, mutta haastava tekijä. Siinä tulisi korostua asiakaslähtöisyys sekä se, että asetettavat tavoitteet linkittyvät vahvasti ikääntyneen kuntoutujan elämänpiiriin, arkeen ja tämän esiin nostamiin mielenkiinnonkohteisiin. Tämä on tärkeää, sillä onnistunut tavoitteen asettaminen kannattelee asiakasta muutosprosessissa ja motivoi häntä aktiiviseen toimintaan.
Kuntoutusprosessi rakentuu asiakkaan ja kuntoutusalan ammattilaisen väliselle vuorovaikutukselle, joka luo pohjan yhteistyölle ja onnistumisille. Päätösseminaarin puheenvuoroissa nousi esiin se, että tavoitteenasettamiskeskustelussa vuorovaikutusta haastaa usein se, ettei ikääntyneiden kuntoutujien kokemusmaailmaan välttämättä entuudestaan kuulu ammattilaisten viljelemät termit tavoitteista tai kuntoutusprosessin eri vaiheista. Lisäksi haasteena voi olla se, että ikäihmisen omaan elämänpiiriin suhteutettuna tavoitteellisuus ja esimerkiksi fyysinen harjoittelu voivat olla täysin uusia näkökulmia, joiden omaksuminen saattaa vaatia asiakkaalta aikaa ja sulattelua.
SMART-periaate raamittaa tavoitteen
Tavoitteiden asettamista varten on laadittu erilaisia menetelmiä ja ohjenuoria. Esimerkiksi Bovend’Eerdtin tutkimusryhmä (2009) on osaltaan pyrkinyt selkeyttämään tavoitteen asettamista ja luoneet niin kutsutun SMART-periaatteen (kuva 1). Kyseistä kultaiseksi säännöksi tituleerattua periaatetta kohtaan on noussut kritiikkiä (Alanko ym. 2017), sillä tärkeistä seikoista huolimatta se tarkemmin ajateltuna palvelee nimenomaan asiantuntijoiden tarpeita. Toki, listassa esitetyt asiat voidaan tulkita hyvinkin asiakaslähtöisesti, mutta perusperiaatteidentaso voisi olla asiakaslähtöisempikin.
![Miran blogi kuva 1 Miran blogi kuva 1](files/7224/623/Miran_blogi_kuva_1.jpg)
MEANING-periaate on SMART:ia moniulotteisempi
Alangon ja kumppaneiden (2017) tutkimuksessa tavoitteen asettamisen SMART-periaatteen haastajaksi nostetaan tuoreempi McPhersonin ja kumppaneiden MEANING -periaate (kuva 2), joka korostaa ennen kaikkea asiakaslähtöistä merkityksellisyyttä. MEANING-periaate avaa yksityiskohtaisemmin tavoitteen asettamisen moniulotteisuutta ja sitä, miten tavoitteet nivoutuvat asiakkaan arkeen ja niissä kuuluu vahvasti asiakkaan ääni. Käytännön kuntoutustyössä SMART- ja MEANING-periaatteiden ei välttämättä tarvitse olla kilpailevia näkökulmia, vaan ne voivat täydentää toisiaan.
MEANING-periaatteen kaltaiset uudet mallit ja ohjenuorat ovat usein vanhojen toimintatapojen päivittyneitä versioita. Kuntoutuskentän kannalta ne ovat kuitenkin tärkeitä, sillä ne haastavat asiantuntijoita tarkastelemaan kriittisesti omaa toimintaa ja taustalla vaikuttavia ajatusmalleja.
![Miran blogi kuva 2 Miran blogi kuva 2](files/7225/623/Miran_blogi_kuva_2.jpg)
Ihminen itse on valintojen ja päätösten tekijä
Tulevaisuudessa kuntoutuksen kentällä asiakas on yhä voimakkaammin valokeilassa niin aktiivisena toimijana kuin myös kuntoutusta koskevien valintojen ja päätösten tekijänä. Uudenalainen asiakkuuden vahvistaminen voi käytännössä lähteä liikkeelle siitä, että asiakas nostetaan tavoitteiden asettamisen keskiöön ja opetellaan puolin ja toisin uudenlaisia toimintatapoja. Muutos on mahdollinen, ja kuten päätösseminaarin puheenvuoroissa kävi ilmi, se voi lähteä liikkeelle yksittäisen ammattilaisen asenteen muutoksesta.
Mira Määttä
GeroMetron harjoittelija
gerontologia ja kansanterveys, Jyväskylän yliopisto
Lähteet:
Alanko, T., Karhula, M., Piirainen, A., Kröger, T. & Nikander R. 2017. Kuntoutujan osallistaminen tavoitteenasettamisprosessiin ja tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Kelan tutkimuksen loppuraportti. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/175226/Tyopapereita113.pdf?sequence=1
Bovend'Eerdt, T., Botell, R. & Wade, D. 2009. Writing SMART rehabilitation goals and achieving goal attainment scaling: a practical guide. Clinical Rehabilitation 23 (4), 352-361.
Weiler A. 2014 Should Patients set SMART or MEANING(ful) Goals? Wellpepper blogi. Viitattu 7.6.2018. https://www.wellpepper.com/should-you-set-smart-or-meaningful-goals-for-patients.
Lisätietoa:
Siegert R. & Levack W. 2014. Rehabilitation Goal Setting: Theory, Practice and Evidence.