Matkalla Katriinan päiväsairaalaan ajattelin kuinka kätevää olisikaan, kun hoitajat ja terapeutit voisivat mobiililaitteillaan tallentaa testi- ja muut tiedot suoraan järjestelmään niitä tarvitsevien käyttöön. Olitpa sitten kotikäynnillä vanhuksen luona tai jossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteessä. Tavoitteena onkin saada mobiililaitteet käyttöön kotihoidossa, jolloin tiedonkulku mm. kotihoidon ja sairaalan välillä nopeutuisi merkittävästi.

Toinen ihminen hyvä syy nousta ja lähteä liikkeelle

Päiväsairaalan aulassa tapaan kaksi muistisairaiden kuntoutusjaksolle tullutta rouvashenkilöä. Heidän kanssa tuntuu syntyvän juttua niin, että päätämme jatkaa tarinoita haastattelun merkeissä. Kirjallinen lupakin siihen saadaan tuota pikaa tehtyä.

Toinen rouvista kertoo asuvansa yksin pienkerrostalon alakerrassa, josta on helppo liikkua rollaattorin kanssa paikasta toiseen. Toinen asustaa puolestaan maatalossa, jonka pihapiirissä ja muuallakin liikkuminen onnistuu hyvin kävelysauvoilla ja potkukelkalla.

Äitinsä lähellä asuva poika käy tilalla lähes päivittäin töitä tekemässä. Arkiaskaretta ja juttuseuraa riittää siten jo omasta takaa ja lisää löytyy Eläkeliiton tarinatuvasta ja lukupiiristä.

Kerrostalossa asuva rouva kertoo ilahtuvansa kovasti, kun pääsee Simonkylän päivätoimintaryhmään jotakin poissaolijaa paikkaamaan. Samalla kuitenkin sanoo, että kotiin tullessa tuntuu että kaikki sammuu.

Molemmat haastateltavani toteavat yhteen ääneen naurahtaen, että ei me olla enää tyytyväisiä muistiin! Tuolilta ylösnousu näyttää kuitenkin sujuvan hyvin fysioterapeutin ohjaamassa Toimiva-testissä.

Lisää tietoisuutta toistensa tekemisistä

Osastonhoitaja Marjatta Sarkkisen mukaan päiväsairaalassa panostetaan tänä vuonna erityisesti siihen, että kotihoidolta saadaan tietoa potilaiden toimintakyvystä ja kodin sudenkuopista, kuten kaatumisriskistä ja asuinympäristön turvallisuudesta.

Kuntoutusjakson alussa hoitajien tehtävälistalla on kymmenkunta testiä mm. muistin toiminnasta ja mielialasta sekä ravitsemuksesta ja arkiaskareiden sujumisesta. Jos osa arvioinneista on jo tuoreeltaan tehty kotihoidossa, päästään nopeammin itse kuntoutukseen ja sen tavoitteet voidaan saavuttaa jopa lyhyemmässä ajassa. Jonokin samalla lyhenee.

Aikaa potilaan kohtaamiseen

Päiväsairaalassa tiedonkeruuseen ja kirjaamiseen kuluu paljon aikaa. RAI-arviointi tehdään sähköisesti, mutta muuten paperilomakkeet ovat ahkerassa käytössä. Kaikkia tietoja ei välttämättä edes saada siirrettyä GFS-potilasjärjestelmään, kun sille ei ole sopivaa paikkaa. Myös päiväsairaalan ja kotihoidon erilliset osiot järjestelmässä hankaloittavat yhteistyötä.

Monen kompastuskiven yli on vielä päästävä, jotta hoitajien ja terapeuttien toimistotöiltä saadaan kunnolla nipistettyä aikaa siihen tärkeimpään – viestintään, vuorovaikutukseen ja välittämiseen, Marjatta Sarkkisen asian ytimeen osuvaa periaatetta lainatakseni. 

Nykyajan verkottuneessa maailmassa kaiken ei silti tarvitse olla sähköistä, vaan perinteisetkin systeemit voivat olla oikein käyttökelpoisia. 

Käytäntöjen yhteiskehittelyä Apottia odotellessa

Päiväsairaalan ja kotihoidon välisten raja-aitojen kaatamiseksi kehittämisryhmässä ollaan mietitty erilaisia ratkaisuja. Kuten lupa katsoa yhteisen asiakkaan tietoja järjestelmän molemmilta puolilta sekä tutustumiskäynnit tai kotihoidon edustajan työskentely päiväsairaalan tiloissa. Prosessien yhteiskehittämiselle on jatkossakin selvää tilausta.

Vuonna 2018 käyttöön kaavaillun uuden sosiaali- ja terveydenhuollon Apotti-toiminnanohjausjärjestelmän (www.apotti.fi) motto on lupaava; aikaa ihmiselle. Siinä kaikki potilas- tai asiakastieto pitäisi olla ajantasaisesti käytettävissä hoito- ja palvelutilanteissa.

Vapaaehtoistoiminnalla psykososiaalista kuntoutusta

Päiväsairaalassa on vankkaa osaamista tutkimus- ja hoitotyöstä sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapiasta. Ihmisen sosiaalista puolta on huomioitu muun muassa järjestämällä maaliskuun lopussa pop up -tapahtuma, jonka ideana on saada lisää vapaaehtoisia päiväsairaalaan ja potilaiden kotona asumisen tueksi. Jospa näin myös haastattelemani vanhuksen arkeen saisi lisää valonpilkahduksia ja päiväsairaalassa tehty työ kantaisi hedelmää pitkälle kotiutumisen jälkeen.

Kysy lisää!

Marjatta Sarkkinen, osastonhoitaja
Katriinan päiväsairaala, Vantaa 
marjatta.sarkkinen(ät)vantaa.fi

Kirjoittaja Toni Saravirta on geronomiopiskelija, joka on perehtynyt vanhustenhuoltoon eri puolilla pääkaupunkiseutua.

---

Katriinan päiväsairaala on mukana Pääkaupunkiseudun ikäihmisten palvelujen kehittämisverkoston GeroMetron toiminnassa. Vuonna 2014 perustettu GeroMetro on pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yhteistyötä, jonka tavoitteena on hyvinvoiva ikäihminen. 

Vauhdilla käyntiin pyörähtäneessä verkostossa yhdistyy moninainen sosiaali- ja terveydenhuollon osaaminen, kehittäminen ja tutkimus. Ensimmäinen yhteinen kehittämisteema vuosille 2014–2016 on muistisairaan ikäihmisen kotona asumisen tukeminen.

Lue lisää www.socca.fi/gerometro