Soccan toimintakertomus 2022

Systeemisen lastensuojelun toimintamallin juurruttaminen Uudellemaalle

Lastensuojelun systeeminen toimintamalli keskittyy ihmisten välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen yksittäisten perheenjäsenten ongelmien sijaan. Lastensuojelu organisoidaan tiimityöksi, jossa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä saa tuekseen moniammatillisen tiimin. Lue lisää systeemisestä mallista (THL)

Uudenmaan hankkeen tavoitteena oli levittää ja juurruttaa systeemistä toimintamallia Uudenmaan lastensuojeluun luomalla alueelliset tuki- ja kehittämisrakenteet pysyvää toimeenpanoa varten ja suunnittelemalla kuntien yhteinen täydennyskoulutusmalli.

Laajaa täydennyskoulutusta vuonna 2020

Vuonna 2020 yhteistyörakenne jo toimi koko maakunnan alueella ja voitiin keskittyä asiakastyötä tekevien laajempaan kouluttamiseen. Systeemisen mallin kuuden päivän pituisia koulutuksia järjestettiin SyTy-hankkeen erikoissuunnittelijan ja perheterapeutin työparityönä. Valtaosa koulutuksista järjestettiin etäyhteyksin. Systeemisen mallin kuusipäiväisiin peruskoulutuksiin osallistui kaikkiaan noin 220 työntekijää 13 Uudenmaan kunnasta.

Näiden lisäksi järjestettiin lyhyitä täydennyskoulutuksia digitaalisesta väkivallasta, työhyvinvoinnista sekä kiintymyssuhdehäiriöiden ja kaltoinkohtelun suhteesta toisiinsa. Näihin osallistui kaikkiaan noin 240 henkilöä/tiimiä. Sisältö laadittiin yhdessä kuntien perheterapeuttien kanssa.

Joulukuussa järjestetyssä seminaarissa esiteltiin asiakkaiden kokemuksia systeemisestä toimintamallista ja Uudenmaan systeemisten tiimien viikkokokousten käytänteitä. Seminaariin osallistui noin 200 henkilöä/työyhteisöä.

Tunnuslukuja systeeminen lastensuojelu -hanke

Koulutuksiin ja seminaariin osallistui noin 660 ihmistä/työyhteisöä, webinaarit mahdollistivat laajan osallistujamäärän.
Alueellisen tukirakenteen verkostotapaamisia järjestettiin 19. Niihin osallistui yhteensä 170 ihmistä.

Alueellinen tukirakenne varmistaa mallin yhtenäistä toteuttamista ja kehittämistä

Tukirakenne koostuu eri kuntien ammattilaisten säännöllisistä tapaamisista. Näissä käsiteltyjä asioita olivat mm.

Ohjausryhmä: yhteinen ymmärrystä siitä, miten systeemistä toimintamallia tulisi edistää kunnissa ja otettiin kantaa valtakunnallisiin asioihin.
Systeemisissä tiimeissä toimivien koordinaattoreiden tapaamiset: yhteinen esitys työn eri osa-alueiden toteutumisesta Helsingin ja Espoon tiimeissä (koordinaattorin rooli systeemisessä viikkokokouksessa, koordinaattorin rooli asiakastyössä ja koordinaattorin muut tehtävät).
Perheterapeutit: systeemisen viikkokokouksen rakenne, perheterapeuttien asiakas- ja konsultointitapaamiset asiakkaiden kanssa ja perheterapeutin rooli systeemisessä tiimissä.
Kouluttajat: kokemukset muun muassa koulutuksen toteuttamistapojen toimivuudesta.

Lastensuojelun asiantuntijuutta tukeva urapolkumalli

Osana systeemisen lastensuojelun valtakunnallista kehittämistä julkaistiin THL:n työpaperina lastensuojelun asiantuntijuutta tukeva urapolkumalli, jonka kehittämisessä Socca oli mukana.

Tutustu mallia esittelevään julkaisuuun (pdf)
Yliruka, Laura; Petrelius, Päivi; Alho, Sirkka; Jaakola, Anne-Mari; Lunabba, Harry; Remes, Silja; Keränen, Saara; Teiro, Sanna; Terämä Sanna (2020) Osaaminen lastensuojelun sosiaalityössä. Esitys asiantuntijuutta tukevasta urapolkumallista.

Jatko osana Etelä-Suomen Tulevaisuuden lastensuojelu -hanketta

Systeemisen toimintamallin kehittäminen jatkuu vuosina 2021-2022 valtiorahoitteisessa Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeessa. Kehittäminen koskee Etelä-Suomen YTA-aluetta (Uusimaa, Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Päijät-Häme). Näin päästään hyödyntämään ja levittämään Uudellamaalla aloitettuja toimintamalleja koko Etelä-Suomen alueella.

Lisätietoja

Anne Kantoluoto
Erikoissuunnittelija