Vaikuttavuuden arvioinnin käytäntöjen edistämistä ja arviointitiedon hyödyntämistä

Vuonna 2020 keskityttiin kahden vaikuttavuusmittarin käytön edistämiseen: Aikuisväestön hyvinvointimittari aikuispalveluissa ja ARVOA-mittari lastensuojelussa.

Aikuisväestön hyvinvointimittari on kokonaisvaltainen, asiakaslähtöinen ja helppokäyttöinen työväline, joka mahdollistaa asiakkaan hyvinvoinnin arvioinnin ja muutoksen seuraamisen. Mittari havainnollistaa asiakkaan kokonaishyvinvointia yhdeksän eri osa-alueen avulla.

Lastensuojelun ARVOA-mittarin avulla kartoitetaan lapsen ja perheen toimintakyvyn riskitekijöitä ja voimavaroja, ja perhe pystytään ohjaamaan sitä parhaiten tukeviin palveluihin. Mittarin avulla saadaan myös tietoa toimintakyvyn muutoksista ja käytettyjen palveluiden toimivuudesta ja vaikuttavuudesta lastensuojelussa.

Mittareilla tunnistettu erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita 

Vuoden 2020 aikana molemmista mittareista kertyi aineistoa analysoitavaksi. Vaikuttavuuden arvioinnissa ihmisen hyvinvoinnista tuotetaan luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, kun verrataan saman henkilön tuloksia aiempiin. Asiakas, työntekijä ja organisaatio hyötyvät mittareiden tuottamasta tiedosta kuitenkin jo ensimmäisen tilannearvion aikana, ennen kuin varsinaista vaikuttavuustietoa on käytössä. 

Aikuisten hyvinvointimittarin aineistosta tunnistettiin asiakkaita, joiden hyvinvointi oli selkeästi muita heikompi. Lainsäädännössä puhutaan erityistä tukea tarvitsevista asiakkaista. Tähän asti erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita on tunnistettu abstrakteilla piirteillä tai luonnehdinnoilla. Aikuisväestön hyvinvointimittarin analyysissä osoitetaan ensi kertaa Suomessa, kuinka tämä tehdään empiirisiin faktoihin perustuen. 

Lastensuojelussa hyvinvoinniltaan heikoimmassa asemassa olevien lasten tunnistaminen on koko lastensuojelun palvelulupauksen ydin. ARVOA-mittarin analyysi osoittaa, että menetelmällä voidaan suurestakin asiakasmäärästä tunnistaa hyvinvoinniltaan heikoimmassa asemassa olevat lapset. Tätä voidaan hyödyntää, kun mietitään niukkojen resurssien kohdentamista. 

Aikuisväestön hyvinvointimittarin juurruttaminen jatkui Vantaalla ja Espoossa

Mittarin käyttö vahvistui Vantaan aikuissosiaalityössä strategiapainotusten ja Apotin käyttöönoton myötä, ja siitä on kertynyt hyviä kokemuksia asiakastyössä. Vantaalla järjestettiin useita työntekijöiden etäkoulutuksia, joita jatketaan tiimikohtaisina työpajoina.  Sähköistä tai lomakepohjaista mittaria on käytetty esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaiden kanssa. Mittari on auttanut syventämään palvelutarpeen arviointia ja työskentelemään entistä asiakaslähtöisemmin.

Espoossa järjestettiin palvelutarpeen arviointiin, itsearviointimittareihin ja määrämuotoiseen kirjaamiseen keskittyvä työpajasarjan yhteistyössä sosiaalipalvelujen tiedonhallinnasta vastaavan erityissuunnittelijan kanssa. Etätyöpajoihin osallistui ensimmäisessä vaiheessa Espoon maahanmuuttajapalveluiden työntekijöitä. Osallistujat kokivat työpajan sisällöt tärkeiksi ja ammattitaitoa vahvistaviksi ja niitä päätettiin jatkaa aikuispalveluissa vuonna 2021. 

Espoossa pääsi uuteen vauhtiin myös Aikuisväestön hyvinvointimittarin sähköisen lomakkeen toteutus. Lomake tulee aikuissosiaalityön verkkosivuille kaikkien kuntalaisten käyttöön asiakkuudesta riippumatta. Tavoitteena on, että sähköistä mittaria ja siihen liittyvää palveluneuvontaa päästäisiin pilotoimaan Espoossa vuoden 2021 alkupuolella. 

Aikuisväestön hyvinvointimittarin käyttö muualla

Vuoden 2020 aikana Aikuisväestön hyvinvointimittaria otettiin käyttöön pääkaupunkiseudun ulkopuolella myös Eksoten ja Siun soten alueilla.  

Mittaria haluttiin hyödyntää useissa muissa julkisen tai kolmannen sektorin aikuispalveluissa, mm. työllisyys-, päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä Rikosseuraamuslaitoksella. Osa kokeiluista liittyy kehittämishankkeeseen tai opinnäytetyöhön, joiden tuloksia odotamme mielenkiinnolla. 

Lisäksi jatkettiin yhteistyötä kahden projektin kanssa, joissa tähdätään vammaisille/kehitysvammaisille asiakkaille suunnatun itsearviointimittarin kehittämiseen ja käyttöönottoon. Lue lisää esimerkiksi Naapurit – yhteisöllisyyden ja osallisuuden mahdollistajat -hankkeesta 

ARVOA-mittari lastensuojelussa 

Vuoden 2020 aikana Socca osallistui kahden laajan lastensuojelun hankekokonaisuuden valmisteluun yhteistyössä muiden sosiaalialan osaamiskeskusten, sidosryhmien ja yliopistotutkijoiden kanssa. Lastensuojelun valtion tutkimusrahoitus (VTR) rahoitus varmistui vuoden lopussa. Hankkeet käynnistyvät vuoden 2021/2022 alusta.  

Arvioinnin käytäntöjen vahvistaminen liittyy keskeisesti molempiin hankkeisiin. Etelä-Suomen kattavan arviointiin keskittyvässä osahankkeessa pyritään vahvistamaan lapsen ja perheen hyvinvoinnin tarkastelua lastensuojelun palveluissa ARVOA-mittarin avulla ja asiakkaiden osallisuutta vahvistaen.  

Kehittämistyö tehdään Vantaan lastensuojelun avohuollon palveluissa. Soccan vaikuttavuustiimi tukee osahankkeen toteuttamista. 

Kehittämishankkeen rinnalla toteutetaan valtakunnallisen VTR-tutkimushanke Lastensuojelu lapsen etuna? Lapsen hyvinvoinnin arviointi lastensuojelussa ja sen rajapinnoilla. 

Pääkaupunkiseudun osatutkimuksessa tarkastellaan, kuinka ARVOA-mittarin avulla kerätty tieto vaikuttaa tiedonmuodostukseen lastensuojelun palveluprosesseissa. Vuosina 2020-2022 tehtävää tutkimusta johtaa Tampereen yliopiston sosiaalityön professori Tarja Pösö. 

Soccan tutkija Petteri Paasio on vuoden aikana esitellyt ARVOA-mittarin käyttöä lastensuojelun tiimeille mittaria hallinnoivan FCG:n rinnalla. Helsingissä konsultoimme lastensuojelun sijaishuollon tiimiä hankkeessa, jossa pyrittiin edistämään ARVOA-mittarin ja muiden arviointivälineiden käyttöä. 

Kysy lisää 

Tutkija
050 586 0573
petteri.paasio(ät)hus.fi

Rosa Hossain-Karhu
Erikoissuunnittelija
040 480 8716
rosa.hossain-karhu(ät)hus.fi

www.socca.fi/vaikuttavuus

www.socca.fi/aikuisvaestonhyvinvointimittari