Aikuissosiaalityö on investointi – terveisiä Etelä-Suomen aikuissosiaalityön päivästä

Luottamus ja yhteisöllisyys kannattelevat muutoksessa

Päivän avasi toimitusjohtaja Aicha Manai Startup Refugees -järjestöstä. Hänen puheenvuoronsa käsitteli johtamista ja luottamuksen rakentamista työyhteisöissä.

Sosiaalihuollon toimintaympäristö on Manain mukaan tällä hetkellä vaativa ja jatkuvassa muutoksessa. Resurssien leikkaukset ja lainsäädäntöuudistukset haastavat sekä työn tekemistä että työyhteisöjä. Tässä tilanteessa vaikuttaminen kannattaa hänen mukaansa kohdistaa erityisesti työpaikan ilmapiiriin.

Kun luottamus ja yhteisöllisyys vahvistuvat, myös työelämän laatu ja työn tulokset paranevat. Tärkeää on esimerkiksi se, että voi luottaa johtajan ja kollegojen olevan sinun puolellasi silloinkin, kun et ole paikalla ja työyhteisössä uskalletaan ehdottaa uusia asioita ja kertoa virheistä.  

Sosiaalihuollon palvelu-uudistus vahvistaa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen asemaa

Sosiaalineuvos Virva Juurikkala sosiaali- ja terveysministeriöstä esitteli sosiaalihuollon palvelu-uudistusta ja juuri lausunnolle lähtenyttä lakiehdotusta. Uudistuksessa korostetaan sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta sosiaalihuollon ydintoimintana ja ensisijaisena tapana vastata asiakkaiden tuen tarpeisiin. Tarvittaessa tukea täydennetään muilla sosiaalipalveluilla.

Lakiehdotuksen tavoitteena on sujuvoittaa asiakasprosesseja, lisätä joustavuutta ja vähentää päällekkäistä työtä. Painopiste siirtyy arviointikeskeisyydestä asiakaskeskeiseen, oikea‑aikaiseen ja nopeasti saatavaan tukeen. Arviointia voidaan tehdä tarkoituksenmukaisella tavalla osana työskentelyä asiakkaan kanssa, ei erillisenä prosessina. Samoin vaikuttavuuden arviointi kytkeytyy osaksi asiakastyötä.

Työikäisten toimintakyvyn ja osallisuuden tuen palvelut uudistetaan yhdistämällä useita nykyisiä palveluja yhdeksi kokonaisuudeksi. Kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen sekä vammaisten henkilöiden työtoiminnan tilalle tulee uusi, asiakkaan yksilölliseen tuen tarpeeseen perustuva palvelu. Se on lähtökohtaisesti vapaaehtoinen, eikä enää työttömyysturvalain mukainen työllistymistä edistävä toimenpide.

Uudistuksessa säästöjen arvioidaan syntyvän asiakasprosessin ja palvelurakenteiden uudistamisesta sekä asiakasmaksujen korottamisesta.

Selvitys kokoaa ajantasaisen kuvan Etelä‑Suomen aikuissosiaalityöstä ja työikäisten sosiaalipalveluista

Etelä-Suomen aikuissosiaalityön selvitystä esittelivät nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta sekä erikoissuunnittelija Tytti Hytti Soccasta. Selvitys kokoaa ajantasaisen kuvan aikuissosiaalityön nykytilasta, keskeisistä haasteista ja kehittämistarpeista Etelä-Suomessa.

Selvityksessä korostuu tarve vahvistaa aikuissosiaalityön asemaa osana palvelurakennetta ja yhteiskuntapoliittista päätöksentekoa. Aikuissosiaalityö vähentää raskaiden ja kalliiden palvelujen tarvetta, keventää perhe‑ ja lastensuojelupalvelujen kuormitusta, ehkäisee ikääntyneiden palvelutarpeita sekä vähentää eriarvoisuutta ja tukee yhteiskuntarauhaa.

Selvitys esittää useita suosituksia aikuissosiaalityön aseman vahvistamiseksi. Näitä ovat profiilin ja aseman selkeyttäminen, vahvempi valtakunnallinen ohjaus, vaikuttavuus‑ ja kustannusvaikuttavuustiedon vahvistaminen, selkeät ja yhtenäiset rakenteet asiakastyöhön ja sen organisointiin sekä johdettu monialainen yhteistyö.

Selvitys tuottaa jäsenneltyä tietoa päätöksenteon tueksi, ja suositukset ovat linjassa sosiaalihuoltolain uudistuksen kanssa. Etelä-Suomen työikäisten palveluiden johtajat, aikuissosiaalityön verkosto ja Socca suunnittelevat aikuissosiaalityön kehittämisohjelmaa suositusten pohjalta.

Sosiaalityössä korostuu osallisuuden edistäminen

Tutkija Anna‑Maria Isola (THL) korosti puheenvuorossaan osallisuuden keskeistä merkitystä sosiaalityössä, erityisesti heikossa asemassa olevien asiakkaiden näkökulmasta. Osallisuus vahvistaa toimintavalmiuksia, lisää toiveikkuutta ja tukee voimavarojen tunnistamista ja hyödyntämistä. Se auttaa selviytymään vaikeuksista, ehkäisee ongelmien kasaantumista, suojaa mielenterveyttä ja toimii samalla laajempana yhteiskunnallisena voimavarana.

Sosiaalityössä esiintyy edelleen oletuksia, jotka voivat heikentää osallisuutta, Näitä voivat olla esimerkiksi epäilyt pitkäaikaistyöttömien tai päihdeongelmaisten toimintavalmiuksista. Isolan mukaan sosiaalityöllä on keskeinen rooli tällaisten oletusten purkamisessa.

Osallisuutta edistävä sosiaaliturva ja sosiaalihuolto ovat saavutettavia, tukevat osaamisen kehittämistä sekä elämän ennakoitavuutta ja hallittavuutta. Tärkeää on moniammatillinen dialogi, kokemusasiantuntijuuden ja yhteisösosiaalityön hyödyntäminen, palvelujen jalkautuminen arkiympäristöihin sekä sosiaalityön rinnalla kulkeva tuki.

Paneeli: aikuissosiaalityö on investointi, ei menoerä

Paneeliin osallistui laaja joukko asiantuntijoita hyvinvointialueilta, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja korkeakouluista. Panelistit pohtivat aikuissosiaalityön paikkaa tulevaisuudessa. Keskustelua luotsasi erityisasiantuntija Ellen Vogt Hyvinvointialueyhtiö Hyvilistä.

Panelistit korostivat aikuissosiaalityön keskeistä roolia peruspalveluna, joka edellyttää riittävää resursointia. Sosiaalihuollon palvelu-uudistusta pidettiin myönteisenä paluuna sosiaalityön ydintehtäviin ja sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen ensisijaisuutta hyvänä asiana. Haasteena nähtiin hyvien käytäntöjen juurruttaminen työn arkeen.

Sote‑integraatiossa sosiaalihuollon aseman vahvistaminen terveydenhuollon rinnalla edellyttää panelistien mukaan myös asennemuutosta. Tavalla, jolla puhumme sosiaalihuollosta ja miten istumme yhteisiin pöytiin, on merkitystä. Työn rakenteet ja johtaminen ovat ratkaisevassa asemassa aikuissosiaalityön tulevaisuudelle.

Paneelissa korostettiin sekä osallisuutta tukevaa ja kannattelevaa sosiaalityötä että vaikuttavuuden ja taloudellisten vaikutusten osoittamisen tärkeyttä. Kansallisia foorumeita tutkimustiedon välittämiseen kaivattiin lisää. Tutkimuksella nähtiin olevan keskeinen rooli aikuissosiaalityön aseman vahvistamisessa. Erityisesti monialaista tutkimusta varautumisen ja valmiuden tueksi pidettiin tarpeellisena.

Panelistien mukaan aikuissosiaalityön säilytettävä ydin on merkityksellinen kohtaaminen. Työtä ohjaavat vahva eettinen perusta ja asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen ymmärtäminen. Yhteistyössä olennaista on, ettei vastuuta siirretä toimijalta toiselle, vaan palvelutarve tunnistetaan yhdessä. Panelistit korostivat myös tarvetta vahvistaa eettistä keskustelua ja tuoda näkyviin rakenteellisia ongelmia. Aikuissosiaalityö nähtiin investointina, joka ehkäisee tulevaisuuden ongelmia, ei pelkkänä menoeränä.

Lisätietoja

Tutustu selvitykseen: Aikuissosiaalityö ja työikäisten sosiaalipalvelut – Selvitys nykytilasta Etelä-Suomen hyvinvointialueilla 2025

Posterit Etelä-Suomen aikuissosiaalityön selvityksestä 2025