Lasten hyvinvointiin liittyvät huolet ja tuen tarpeet ovat viime vuosina lisääntyneet, mikä on kasvattanut moniammatillisen yhteistyön tarvetta kouluissa. SOTEPALA-tutkimuksessa havaittiin, että moniammatillisen yhteistyön haasteet liittyivät erityisesti tiedonkulkuun, kuten salassapitoon liittyviin käytänteisiin, sekä liian vähäiseen vuorovaikutukseen eri ammattiryhmien välillä. Tutkimus perustuu ryhmä-, pari- ja yksilöhaastatteluihin, joihin osallistui alakouluikäisten lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia (N=28): opettajia, erityisopettajia, koulukuraattoreita, koulupsykologeja ja kouluterveydenhoitajia sekä lapsiperheiden sosiaalityön ammattilaisia.
Tutkimuksen mukaan tiedonkulun haasteet johtuivat salassapitoa koskevista käytänteistä. Opettajien ja opiskeluhuollon ammattilaisten näkökulmasta yhteistyö sosiaalityön ammattilaisten kanssa oli riittämätöntä ja usein yksisuuntaista.
”Jätettyään esimerkiksi lapsensuojeluilmoituksen sosiaalihuoltoon kouluissa työskentelevät ammattilaiset eivät saaneet tietoa lapsen asioiden etenemisestä, mikä aiheutti heissä epävarmuutta, huolta ja kuormitusta. Toiveena oli, että tulisi edes kuittaus siitä, että lapsen asia on käsiteltävänä”, tutkija Outi Alakärppä kertoo.
Tutkimuksessa havaittiin, että myös sosiaalityön ammattilaiset tunnistivat salassapitoon liittyvän esteitä ja näkivät salassapidon asettavan kouluissa työskentelevät ammattilaiset tiedonjakamisen suhteen epätasa-arvoiseen asemaan. Tutkijan mukaan tiedonkulkuun liittyvät haasteet tulisi ottaa huomioon moniammatillista yhteistyötä kehitettäessä.
”Olisi tärkeää pohtia, miten sekä salassapito että lasta koskevan tiedon sujuva kulku eri ammattilaisryhmien välillä voitaisiin turvata nykyisen lainsäädännön puitteissa.”
Puutteellinen keskinäinen ymmärrys vaikeuttaa yhteistyötä
Tutkimustulokset myös osoittivat, että puutteellinen keskinäinen ymmärrys eri ammattiryhmien välillä vaikeutti yhteistyötä. Esimerkiksi sosiaalityön ammattilaiset raportoivat, että kouluilla oli usein epärealistisia odotuksia sosiaalityötä kohtaan. Heiltä pyydettiin esimerkiksi tukihenkilön järjestämistä lapselle, apua lapsen vuorokausirytmin säätelemiseen tai koulupoissaoloihin puuttumista siten, että lapsi saatettaisiin päivittäin kouluun.
Tällaiset odotukset liitettiin kouluissa työskentelevien ammattilaisten puutteelliseen ymmärrykseen sosiaalityöstä ja sen toimivallasta. Toisaalta myös sosiaalityön ammattilaiset toivat esille, että heiltä itseltään puuttui ajantasaista tietoa koulujen sisäisistä prosesseista, kuten palvelupoluista, eivätkä he aina pystyneet hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia riittävästi.
”Vähäisen vuorovaikutuksen ja puutteellisen ymmärryksen taustalla olivat riittämättömät aikaresurssit yhteistyölle. Tämä kuvastui kaikkien ammattiryhmien näkemyksissä. Kuitenkin keskinäinen vuorovaikutus ja luottamuksen rakentaminen on tutkimusten mukaan aivan perustavanlaatuinen asia, jotta yhteistyö voisi toteutua onnistuneesti”, toteaa Alakärppä.
Eri ammattiryhmien välistä vuorovaikutusta tulisi lisätä
Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että moniammatillisen yhteistyön esteitä voidaan vähentää lisäämällä eri ammattiryhmien välistä vuorovaikutusta ja syventämällä keskinäistä ymmärrystä. Erityisen tärkeää olisi, että yhteistyöhön osallistuvat toimijat tuntisivat toistensa tehtävät, vastuut ja lainsäädännölliset velvoitteet. Tämä edellyttäisi, että yhteistyön rakentamiselle varattaisiin riittävästi aikaa ja resursseja.
”Kun opettajilla, opiskeluhuollon ammattilaisilla ja sosiaalityön ammattilaisilla on mahdollisuus kohdata toisiaan säännöllisesti ja tasavertaisesti, yhteistyö syvenee ja lasten hyvinvointia voidaan tukea tehokkaammin. Toimivasta yhteistyöstä hyötyvät lopulta kaikki”, Alakärppä tiivistää.
Myös koulun johdolla voi tutkijan mukaan olla merkittävä rooli yhteistyön kehittämisessä.
”Rehtorit voivat olla ratkaisevassa roolissa luomassa rakenteita, jotka mahdollistavat eri ammattiryhmien välisen yhteistyön. Kun yhteistyölle on yhteinen agenda, yhdessä sovitut käytännöt sekä johdon tuki, voidaan lasten tilanteiden kokonaisvaltaista arviointia ja tuen järjestämistä entisestään vahvistaa”, uskoo Alakärppä.
Soccassa toteutettu osatutkimus on osa laajempaa SOTEPALA-tutkimushanketta (2024–2025), jossa tutkittiin kouluikäisten lasten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kohdentumista Etelä-Suomessa. Tutkimusta rahoitti Sosiaali- ja terveysministeriö osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP). Osatutkimus toteutettiin Soccan, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen SOTEPALA-tutkijoiden yhteistyönä. Tutkimuksen alustavia tuloksia esiteltiin SOTEPALA-seminaarissa Espoon Dipolissa 10.12.2025: SOTEPALA-seminaari: Moniammatillinen yhteistyö edellyttää tiiviimpää vuoropuhelua eri ammattilaisten välillä
Lisätietoja
Alkuperäisjulkaisu: Alakärppä, O., Aaltio, E., Hela, J., Tapola-Haapala, M., Lamminpää, R. & Kosola, S. (2026). Interprofessional collaboration in schools: views of professionals in teaching, student health and social work. Education Inquiry, https://doi.org/10.1080/20004508.2026.2705670.
Tutkija Outi Alakärppä, outi.alakarppa@jamk.fi
SOTEPALA-hanke Soccan verkkosivuilla
SOTEPALA-hankkeen pääsivu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivuilla)
