GeroMetron kauden 2018-2020 yhtenä kehittämisteemana on päivystyksellisten mallien kehittämien. Kaikissa GeroMetro -kunnissa on tehty kehittämistä aiheesta ja oppia on otettu jo vuonna 2017 käynnistyneestä Helsingin kaupungin Pätijä-hankkeesta. Pätijä tarkoittaa päivystyksellisten tilanteiden järjestämistä kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoivassa. Osana Pätijä-hanketta on kehitetty Päivystystilanteiden opas ja siihen liittyvä koulutus.

Millaista on ollut kehittää itselleen työkalua ja millaista on henkilöstön kouluttaminen yli kuntarajojen? Ajatuksiaan tästä kertoo Vallilan kotihoidon sairaanhoitaja Jussi-Pekka Partanen, joka on ideoinut oppaan ja kouluttanut henkilöstöä.

Ideasta oppaaksi

Partanen tuli mukaan Pätijä-hankkeeseen uramalli -ohjelman kautta. Partasella oli kehitteillä päivystystilanteiden opas ja Pätijä -hankkeessa oli puolestaan tilausta käytännön toimintamallille. Yhteistyössä oppaasta muotoutui valmis työkalu koulutuksineen. Hyvää ideaa kannattaa jalostaa, joten tällä hetkellä oppaasta kehitetään puhelimeen applikaatiota.

Partanen kertoo, että oppaan tekeminen on ollut mukavaa ja haastavaa. Kenttätöissä sairaanhoitajana hän huomasi, että sille voisi olla kysyntää. Myös Pätijän työpajoissa työtekijät ovat kaivanneet työkaluja päivystyksellisiin tilanteisiin. Uuden ohjeistuksen työstäminen on ollut palkitsevaa, sillä oppaalle on todella tarvetta. Oppaan sisältöön on ottanut kantaa moni ammattilainen. Opasta ovat kommentoineet kotihoidon lääkärit ja pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö. Yksi kotihoidon apulaisylilääkäri nimettiin viemään opasta eteenpäin ja hän on ottanut enemmän kantaa sisältöön. Lisäksi kaupungin opetushoitaja otti kantaa mm. News-pisteytykseen ja toimintaohjeeseen.

Laita hyvä kiertämään

Koulutuksissa Partanen käy läpi oppaan sisällön. Käytäntö on opettanut räätälöimään koulutusta hieman sen mukaan, onko kuulijakunnassa kotihoidon vai hoivan henkilökuntaa. Koulutukset sujuvat jo rutiinilla, mutta jokaisessa koulutuksessa tulee esille uusia asioita mm. yksiköiden toimintatavoista ja perustyökaluista, jotka vaativat yhtenäistämistä ja eteenpäin vientiä. Partanen on kokenut antoisana roolinsa viestinviejänä ja hän näkee tärkeänä sen, että pystyy tuomaan kentältä viestiä.

Päivystystilanteiden koulutuksissa on ollut kuulijoita myös muista pääkaupunkiseudun kunnista. Tämä ei Partasen mukaan näy tilaisuuksissa, sillä koulutuksiin tulijoilla on jo lähtökohtaisesti ollut tieto siitä, että heidän tulee tehdä muutoksia oppaaseen, jotta se sopii oman kunnan käyttöön.

Partanen näkee GeroMetron roolin hankkeessa tiedon levittäjänä ja osaamisen jakamisen mahdollistajana. GeroMetron kautta kuntiin on saatu vietyä tietoa oppaasta, ja yksiköistä on tullut kyselyjä koulutuksiin pääsystä. Hänelle tulee hyvä mieli ja ylpeä olo siitä, että koulutuksiin halutaan tulla naapurikunnista ja opasta kohtaan on kiinnostusta. On järkevää laittaa hyvä kiertämään, että jokaisen ei tarvitse keksiä samaa asiaa itse.

Seuraavassa blogikirjoituksessa kerrotaan Vantaan kaupungin työntekijän kokemuksia koulutukseen osallistumisesta.

Kirjoittaja Anniina Salokallio on geronomiopiskelija Metropolia ammattikorkeakoulusta.