Mielen hyvinvointi on henkilökohtainen kokemus siitä, että elämä on hyvää, merkityksellistä ja mielekästä. Se on tyytyväisyyden ja toiveikkuuden tunteita ja kokemusta mielen tasapainosta. Mielen hyvinvointia kokeva ihminen näkee itsensä myönteisessä valossa. Hänellä on kokemus osallisuudesta, kyvykkyydestä ja elämänhallinnasta. 

Päivätoiminta tukee toimintakyvyn haasteita kokevan iäkkään kotona pärjäämistä vahvistamalla kyvykkyyden ja elämänhallinnan kokemusta sekä rohkaisemalla häntä voimavarojen käyttöön arjessa. Iäkäs voi tarvita tukea voimavarojen tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Päivätoiminnassa erilaiset tavoitteelliset käytännön projektit ja muu sopivan haastava tekeminen tuovat iäkkään voimavarat ja osaamisen näkyviksi. Mielekäs ja tavoitteellinen tekeminen tuottaa kyvykkyyden ja aikaansaamisen kokemuksia, jotka rakentavat mielen hyvinvointia. Oman tekemisen merkitys ja oma rooli yhteisessä tekemisessä vahvistavat iäkkään kokemusta tarpeellisuudesta.

Voimavarat ja vahvuudet esiin vuorovaikutuksen avulla 

Toimintaa ohjatessa vuorovaikutukseen on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota, sillä päivätoiminta voi olla iäkkäälle viikon ainoa mahdollisuus käydä kiireetöntä keskustelua ja ajatustenvaihtoa toisten ihmisten kanssa. Etenkin yksin asuvalle iäkkäälle päivätoiminta voi olla merkittävä sosiaalisen vuorovaikutuksen ja vertaistuen lähde. Ohjaajien taito suunnata keskusteluissa huomio myönteiseen, nostaa esiin voimavaroja ja onnistumisia sekä kysymyksin luotsata keskustelua mielen hyvinvoinnin teemoihin voimaannuttavat iäkästä. Myönteiseen suuntaava, voimavaroja ja vahvuuksia havainnoiva vuorovaikutus antaa kokemuksen toivosta ja elämän mahdollisuuksista. 

Voimavarojen ja vahvuuksien havainnointi voi tuntua iäkkäästä haasteelliselta tai jopa vieraalta. Haasteisiin ja ongelmiin keskittyminen on ihmiselle luontaisesti ominaisempaa, kun taas voimavaralähtöisyys ja myönteiseen suuntaaminen usein vaativat harjoittelua. Etenkin vaikeissa elämäntilanteissa käsitys omista voimavaroista voi kapeutua. Vähäinen sosiaalinen vuorovaikutus on riskitekijä ajattelun kapeutumiselle. Muiden ihmisten kanssa keskustellessa omia ajatuksia voi peilata ja saada niihin uusia näkökulmia. Yhdessä ajatellen asiat voivat saada kokonaan uusia ulottuvuuksia ja yllättäviäkin ratkaisuja.

Ryhmässä muistojen, vahvuuksien ja tunteiden äärellä

Päivätoiminnassa mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa monin tavoin, esimerkiksi työstämällä teemoja keskusteluryhmissä. Lohjan Petäjäkodissa kehitettiin päivätoimintaan soveltuva Kauniiden sydänten kerho -toimintatapa, jossa ryhmä iäkkäitä kokoontui säännöllisesti jakamaan kokemuksia ja keskustelemaan tunteista jonkin ennalta valitun aforismin äärelle. Toimintatavan taustalla on ajatus siitä, että kokemusten jakaminen ja tunteiden sanoittaminen vahvistavat iäkkään mielen hyvinvointia. Aforismit toimivat keskustelun virittäjinä ja muistojen herättäjinä. Erityisesti lapsuuteen ja ystävyyteen liittyvät runot ja aforismit herättivät runsaasti keskustelua muistoista ja näistä heränneistä tunteista. Tunteista ja muistoista keskusteleminen ryhmässä vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja kokemusta jaetusta ihmisyydestä. Jaettu ihmisyys on ymmärrystä ihmisten perimmäisestä samankaltaisuudesta; esimerkiksi siitä, että jokainen meistä kokee joskus iloa ja surua. 

Kirkkonummen palvelutalossa toteutettiin Voimaa, iloa ja hyvinvointia vahvuuksista -ryhmä, jonka tavoitteena oli auttaa tunnistamaan ja sanoittamaan iäkkäiden luonteenvahvuuksia. Ryhmässä iäkkäät saivat kertoa elämänvaiheistaan ja pohtia niissä esiin tulleita luonteenvahvuuksia. Tämän jälkeen käytiin yhteistä keskustelua siitä, millaiset luonteenvahvuudet ovat auttaneet erilaisissa elämänvaiheissa, esimerkiksi nuoruudessa, aikuisuudessa tai vanhuudessa. Luonteenvahvuuksien havainnointi vahvistaa iäkkään kokemusta kyvykkyydestä ja arvokkuudesta. Ryhmä tarjoaa myös mahdollisuuden jakaa kokemuksia yhdessä toisten iäkkäiden kanssa ja kokemuksen kuulluksi tulemisesta.

Huolellinen suunnittelu toiminnan tukena

Raaseporin kaupungin ikääntyneiden päivätoiminnassa kehitettiin Mielen hyvinvoinnin teemat vuosikellossa -toimintatapa, jossa mielen hyvinvoinnin teemat nivottiin päivätoiminnan vuosisuunnitelmaan. Kun käsiteltävät asiat ja aihealueet suunnitellaan ja ajoitetaan valmiiksi, mielen hyvinvointi tulee monipuolisesti huomioiduksi pitkin vuotta. Vuosisuunnittelu myös helpottaa toiminnan toteuttamista arjessa. Raaseporin vuosikellossa aihealueina olivat esimerkiksi arjen voimanlähteet, toivo ja sinnikkyys, luonto ja uusien asioiden kokeilu. Raaseporissa kehitettiin ja otettiin käyttöön myös Mielimappi, johon koottiin teemoittain valmiiksi tehtäviä ja materiaalia mielen hyvinvointiin liittyen. Kansiota hyödynnettiin päivätoiminnan lisäksi myös etäryhmissä ja ystäväpiirissä. Valmiit materiaalit helpottavat keskustelua ja sujuvoittavat toimintaa.  

Päivätoiminta on tavoitteellista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen työtä, joka tarjoaa oivallisen areenan ikääntyneen väestön mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Tieto mielen hyvinvointia vahvistavista tekijöistä ja ideat siitä, miten niitä voidaan ryhmässä toimimisen avulla vahvistaa, ovat keskiössä. Huolellisella suunnittelulla varmistetaan, että päivätoiminta tukee iäkkäiden mielen hyvinvointia yksilöllisesti.

Mielenterveysosaamisella ratkaisuja iäkkäiden palveluihin -hankkeessa (2021-2023, STM) on kehitetty 30 toimintatapaa iäkkäiden mielen hyvinvoinnin edistämiseksi kotihoidossa, päivätoiminnassa ja ympärivuorokautisessa hoidossa.  Ikäinstituutin ja Soccan (ent. Sosiaalitaito) yhteishanke on osa kansallisen mielenterveysstrategian jalkauttamisohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa mielenterveysosaamista kunnissa. 

Hankkeessa on tuotettu materiaalikokonaisuus: Mielen hyvinvointia iäkkäille – tietoa, taitoa ja toimintatapoja ammattilaisille | Ikäinstituutti (ikainstituutti.fi) joka sisältää oppaan, Taitopakan sekä Mielen taitojen kortit.

- Saara Westerholm, FM, asiantuntija, Ikäinstituutti