Yhteisiä mielenkiinnon kohteita

Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavassa Kotokartanossa (Keusote) kehitettiin toimintatapa, jonka tavoitteena oli vahvistaa yhteisöllisyyttä, lisätä arjen mielekkyyttä sekä työhyvinvointia. Tätä lähdettiin rakentamaan tuomalla arkeen kaikkia kiinnostavaa, mielekästä sisältöä sekä tarjoamalla asukkaille toimintaa, joka vahvistaa pystyvyyden ja aikaansaamisen tunnetta.

Toimintatavassa asukkaiden kiinnostuksen kohteet ja harrastukset kartoitettiin haastatellen ja työntekijöille toteutettiin kysely. Kartoitusten pohjalta tehtyihin pienryhmiin koottiin samasta aiheesta kiinnostuneet asukkaat ja hoitajat. Kotokartanossa yhdistäviksi teemoiksi nousivat muun muassa ulkoilu, käsityöt, laulaminen, tietovisat ja leivonta. Kehittämistyön yhtenä vastuuhenkilönä toiminut sairaanhoitaja Nina Syrjä kertoo, että erityisesti leipomisryhmä on ollut suosittu. Kaikki ryhmään osallistuneet eivät välttämättä osallistu varsinaiseen leipomiseen, mutta Syrjän mukaan pelkästään katseleminen ja mukana oleminen tuottaa monille mielihyvää. 

Arjen käytännöissä toimintamalli näyttäytyy joustavana, mutta kuitenkin suunnitelmallisena. Ryhmät on kirjattu toimiston päivittäisjohtamisen tauluun ja asukkaiden kertomat mielenkiinnon kohteet on tallennettu hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Ryhmät kokoontuvat työntekijöiden aikataulujen mukaan ja ryhmiä järjestetään myös spontaanisti. Toimintatavan myötä asukkaat ja hoitajat saivat arkeen merkityksellistä tekemistä ja mahdollisuuksia käyttää vahvuuksiaan ja erityisosaamistaan.  

Aktiivinen ja mielekäs arki

Kotokartanossa kehittämistä suunniteltiin ja toteutettiin koko henkilökunnan voimin, ja tuloksiin oltiin tyytyväisiä. Kehittämistyön etenemisestä vastasivat Tuula Julkunen, Kirsi Mäki-Nevala ja Nina Syrjä. Sairaanhoitaja Nina Syrjä kertoo henkilökunnan osallistuneen aktiivisesti kehittämiseen heti alusta alkaen. Henkilökunta on Syrjän mukaan kokenut mielekkääksi sen, että työpäivään sisältyy asioita, jotka he itse kokevat mielenkiintoisiksi. Myönteistä on ollut myös mahdollisuus suunnitella aktiviteetteja yhdessä työkavereiden kanssa. Syrjä pohtii, että joillekin on helpompi suunnitella ja toteuttaa toiminnallista arkea yhdessä, kuin tehdä tätä yksin. Toimintatavan koettiin lisäävän Kotokartanossa arjen toiminnallisuutta, joka näkyy ryhmien lisäksi esimerkiksi siten, että laitoshuoltajat ottavat asukkaita mukaansa arjen toimiin, kuten siivousliinojen taitteluun. Toiminnallisuudesta tuli kiinteä osa arkea, eikä sitä nähdä enää erilliseksi työksi tai tehtäväksi.

Kotokartanon asukkaat ovat toimintamallin myötä saaneet arkeensa lisää mieluisaa tekemistä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Syrjän mukaan toimintamalli on lisännyt asukkaiden sosiaalisia kontakteja tarjoamalla mahdollisuuksia eri yksiköissä asuvien asukkaiden väliselle tutustumiselle ja yhteiselle toiminnalle. Lähihoitaja Kirsi Mäki-Nevala kertoo uuden toimintatavan vaikuttaneen asukkaiden mielialaan lisäten levollisuutta ja rauhallisuutta. Yhteisen tekemisen on koettu myös lisänneen työn iloa. Mäki-Nevala toteaa, että asukkaat saavat itselleen mieluista toimintaa, kun työntekijät tietävät, mistä kukin asukas pitää.

Mielen hyvinvoinnin työstä hyötyvät kaikki

Mielen hyvinvoinnin näkökulma rikastaa yksilöllistä ja asiakaslähtöistä työtä ympärivuorokautisessa hoidossa. Tämä edellyttää yhtenäistä toimintakulttuuria ja myös yhteisesti suunniteltuja toimintatapoja. Yhteinen keskustelu ja toimintatapojen kehittäminen voi viedä hieman aikaa, mutta tähän panostaminen kuitenkin kannattaa. Parhaimmillaan se tuottaa hyvää asukkaiden lisäksi myös hoitajille ja koko työyhteisölle. 
  

Saara Westerholm, FM, asiantuntija, Ikäinstituutti
Tamara Björkqvist, KM, koordinaattori, Ikäinstituutti

Mielen hyvinvoinnin toimintatapa on kehitetty Mielen hyvinvointia iäkkäille -kehittämisohjelmassa 2021-2023. Ohjelma oli osa Ikäinstituutin ja Sosiaalitaidon yhteistä Mielenterveysosaamisella ratkaisuja iäkkäiden palveluihin -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten mielenterveysosaamista ikäihmisten palveluissa. Hankkeen rahoittaa STM ja se on osa kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa.