Korona muutti kevään aikana nopeasti työympäristöä ja vaikutti monella tavalla työtapoihin. Kyselyyn vastanneiden mukaan huoli ja epävarmuus on värittänyt työn tekemistä. Ikäihmiset, omaiset ja työntekijät ovat olleet huolissaan toisistaan ja myös itsestään. Huolta ovat voineet aiheuttaa mm. terveys, turvallisuus, sosiaaliset suhteet, oikeuksien toteutuminen, toimintakyvyn heikkeneminen, työn jatkuminen ja niin edelleen. Maahanmuuttajavanhuksien on myös koettu jääneen tiedottamiskatveeseen: ajantasaista ja riittävää tietoa ei ole ollut heille aina saatavilla.  

Ratkaisuja haastavaan tilanteeseen 

Koronakevät on tuonut työhön uusia puolia. Se on haastanut löytämään uudenlaisia, innovatiivisiakin, ratkaisuja. Alla on kuvattu esimerkkejä, joita kunnissa on tehty tai huomattu kevään aikana. 

Yhteydenpitoa omaisten kanssa 

Yhteydenpitoa omaisiin on pyritty monissa paikoissa lisäämään. Omaisille on soitettu usein. Yhteydenpidon välineiksi on otettu puhelimen lisäksi myös tabletteja ja muuta tekniikkaa. Videopuhelut ovat mahdollistaneet joillekin ikääntyneille mielekkään yhteydenpidon kanavan. Hauska oivallus oli pitkä salaojaputki, jonka läpi puhuessa puhe kuului paremmin kuin puhelimen kautta. Tämän keksivät omaiset keskustelun apuvälineeksi tilanteessa, jossa hyvin hiljaisella äänellä puhuvan asukkaan ääni ei kuulunut kunnolla puhelimella.  

Omaisten on ollut mahdollista yksilöllisten järjestelyjen turvin myös tavata läheisiään. Näitä tapaamisia on toteutettu muun muassa ulkona, ikkunan takaa vilkutellen tai parvekkeen lasien läpi jutellen. Hoitokoteihin on rakennettu myös omaisten tapaamispaikkoja, joissa kohtaaminen tapahtuu pleksilasin läpi. Omaisia on ohjeistettu suojautumisen osalta, jotta tapaamiset ovat olleet turvallisia.  

Uusia toimintatapoja käyttöön 

Korona-aikana on otettu uusia toimintatapoja joustavasti käyttöön. Vastaantuleviin haasteisiin on keksitty lennosta ratkaisuja. Ikääntyneiden elämänlaatua ja toimintakykyä on pyritty ylläpitämään mahdollisimman hyvin haastavista olosuhteista huolimatta. On järjestetty muun muassa yksilöllisiä virike- ja jumppatapahtumia, konsertteja sekä hartaushetkiä yhdessä seurakunnan kanssa. Onpa järjestetty myös asukkaiden syntymäpäiväjuhlia yksilöllisesti räätälöiden. Monet tapahtumat, jotka aiemmin järjestettiin asumisyksiköissä paikan päällä, on nyt järjestetty etäyhteydellä.  

Kuntoutukseen ja kuntouttavaan työotteeseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Etäkuntoutus on lisääntynyt monissa paikoissa ja yksilöllisiä omassa huoneessa tai kodissa tapahtuvia kuntoutushetkiä on järjestetty. Kotikäynneillä on myös enemmän ohjattu toimintakykyä edistäviin askareisiin. 

Ikääntyneiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ja puutteiden löytämiseksi on tehty soittokierroksia. Soittoja on tehty esimerkiksi yli 85 –vuotiaille kuntalaisille, omaishoitajille, vanhusten päivätoiminnan asiakkaille ja jonossa olijoille sekä vapaaehtoisina toimiville henkilöille. 

Muiden työntekijöiden ja toimijoiden lisäpanos 

Korona-aikana tapahtui työntekijöiden uudelleen sijoituksia, kun muiden toimialojen yksiköiden toimintaa supistettiin. Uudelleen sijoitukset ovat haastaneet kiinnittämään huomiota hyvään perehdytykseen.  Muista yksiköistä siirtyneet työntekijät ovat tuoneet myös uusia voimavaroja ikäihmisten palveluihin. Esimerkiksi päiväkodin työntekijät ovat tuoneet raikkaita ideoita ja ohjanneet toimintoja, esim. maalaus-, piirtämis- ja värittämistuokioita sekä vetäneet jumppa- ja aktivointiryhmiä. He ovat myös pelanneet pelejä, keskustelleet ja seurustelleet asukkaiden kanssa. Myös uudelleen sijoitettujen suuhygienistien antama tietotaito potilaiden hammashuollosta on koettu arvokkaana lisänä.  

Ulkopuoliset pienet yritykset ovat ilahduttaneet tuomalla yksiköihin mm. kukkia, pullia tai kahvia. Myös erilaiset viihdyttäjät ovat olleet yhteydessä ja järjestäneet ikäihmisille lauluesityksiä ja konsertteja pihalla. 

Mitä on opittu? 

Uusi tilanne on opettanut monenlaisia asioita. Joustavuuden ja ketteryyden sekä yhteen hiileen puhaltamisen on koettu lisääntyneen. Kollegiaalisuus, avunanto ja yhteistyön tekeminen on koettu kehittyneen positiiviseen suuntaan. Yhteistyön on koettu parantuneen esimerkiksi erikoissairaanhoidon kanssa, hoitoketjuja on mietitty yhdessä ja jaettu hyviä ideoita. Toisten työn tuntemus on parantanut.  

Aiempaa enemmän on keskitytty perustyöhön ja asiakkaisiin. Myös oman työn arvostuksen on nähty lisääntyneen. Lisäksi johdon taholta on tuotu aiempaa enemmän esille, miten arvokasta työtä tehdään vaativissa olosuhteissa.  

Tilanne on tuonut esille osaamisvajeita, joihin on haettu ratkaisuja. Myös monia vahvuuksia ja uusia ratkaisuja on löydetty. Eettisiä kysymyksiä on pohdittu paljon, kun on mietitty muun muassa rajaamiseen liittyviä ohjeita ja vastuita.  

Etätyön käytänteet ovat kehittyneet ja etäyhteyksiä on opittu käyttämään monissa tilanteissa. Tulevaisuudessa osataan todennäköisesti hyödyntää etätyötä ja etäkokouksia sujuvammin. On opittu paljon siitä millaisiin tilanteisiin ne sopivat ja millaisiin eivät. Etätyön on koettu lisäävän työn tehokuutta. Kuitenkin etätyön seuraaminen ja johtaminen vaativat vielä opettelua. 

Korona on asettanut meidät kaikki haastavaan tilanteeseen. Työtä on tehty päivä ja viikko kerrallaan ratkaisuja etsien aina kullakin hetkellä käsillä oleviin haasteisiin. Tilanne tuli yllättäen eteen, eikä varmaa tietoa ole ollut, miten epidemia tulee etenemään. Eikä sitä tietoa ole vieläkään. Tilanteen haasteista huolimatta kyselyn vastauksista näkee, että myös uusia näkökulmia ja toimivia tapoja tehdä työtä on löydetty. Osa näistä opeista jää varmasti myös elämään epidemian jälkeen.