Vuonna 2022 HUSin vuodeosastojen hoitopäivistä puolet käytettiin yli 65-vuotiaiden hoitoon. Haartmanin sairaalan sisätautiosastolla 4 alettiin vuonna 2021 kehittämään toimintamallia iäkkäiden osastohoidon laadun parantamiseksi. Malli nimettiin Ikäystävälliseksi sairaalaksi, ja sitä on tarkoitus levittää mahdollisimman laajalle HUSissa.

Kotiutuksen suunnittelu alkaa jo päivystyksessä

Ikäystävällinen sairaala -toimintamallia kehittäessä on todettu, että mitä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin iäkkäitä hoidetaan ja mitä ennakoivampaa hoito on, sitä varmemmin kotiutus onnistuu sujuvasti ja turvallisesti. Kotiutuksen suunnittelu alkaa iäkkään tullessa päivystykseen. Päivystyksen kotiutushoitaja ottaa tarvittaessa kantaa potilaan kotiutukseen liittyviin asioihin. Moni iäkäs voidaan kotiuttaa turvallisesti jo päivystyksestä tilanteen selvittelyn ja akuuttihoidon jälkeen.

Mikäli iäkkään vointi vaatii osastohoitoa, on toimintakyvyn laskua tärkeää ennaltaehkäistä koko hoitojakson ajan. Iäkästä ohjataan aktiivisesti liikkeelle, tehostetaan ravitsemusta, huolehditaan vuorokausirytmin ylläpidosta ja ehkäistään sairaaladeliriumia. On olennaista, että iäkäs tulee kuulluksi häntä koskevissa päätöksissä.

Moniammatillisissa tiimipalavereissa suunnitellaan kotiutumista

Tärkeimpiä kehityskohteita iäkkään potilaan hoidossa ovat tiedonkulku ja yhteistyö eri ammattiryhmien välillä. Esimerkiksi Haartmanin sairaalan sisätautiosastolla 4 pidetään tiedonkulun sujuvoittamiseksi kahdesti päivässä lyhyt moniammatillinen palaveri, johon osallistuvat hoitajat, lääkärit, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja farmaseutti. Tarvittaessa konsultoidaan palliatiivista sairaanhoitajaa, päihdesairaanhoitajaa tai ravitsemusterapeuttia. Aamun palaverissa käydään potilaan vointi ja hoidon tavoitteita läpi ja iltapäivällä tarkennetaan tehtyjä suunnitelmia.

Ennakointi varmistaa jatkohoidon toteutumista

Iäkkään kotiutuksessa oleellista on ennakointi ja suunnitelmallisuus, joten kotiutumisen tavoitepäivä asetetaan jo ensimmäisinä hoitopäivinä. Iäkkään läheisille, kotihoidolle tai muulle hoitotaholle ilmoitetaan kotiutumisesta heti, kun kotiutuspäätös on tehty, ja sovitaan yhdessä kotiuttamiseen liittyvistä käytännön asioista. Kotiutuessaan iäkkään on tärkeää saada mukaansa selkokielinen lääkelista ja jatkohoito-ohjeet.

Sairaalassa tehdyt jatkosuunnitelmat jäävät ajoittain toteutumatta, koska kaikki iäkkäät eivät pysty esimerkiksi varaamaan laboratorioaikoja, hyödyntämään sähköisiä asiakasportaaleja tai kulkemaan omatoimisesti terveysasemalle. Kaikilla iäkkäillä ei myöskään ole omaisia, jotka voisivat näissä asioissa auttaa. Ennen kotiutumista on pyrittävä varmistamaan, että suunniteltu jatkohoito toteutuu ja potilas ei joudu palaamaan sairaalaan.

Hoitoketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Niinpä jokaisen lenkin tulee olla riittävän vahva kuljettamaan iäkkäät turvallisesti ja laadukkaasti palveluketjun läpi.

Huomioita ikäihmisistä ja sote-palveluista

• Iäkkäät ovat heterogeeninen ryhmä, eikä fysiologinen ikä aina kerro toimintakyvystä. Iäkkäistä tai heidän omaisistaan ei pidä tehdä automaattisia oletuksia. Iäkäskin voi olla puolisonsa tai aikuisen lapsensa omaishoitaja tai hän voi itse olla ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa. Tällaisten tietojen tulisi olla helposti nähtävissä potilastietojärjestelmässä
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden tiedonkulun haasteet vaikeuttavat iäkkäiden hoitoa. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja laajemmat oikeudet potilastietojen tarkasteluun palvelisivat hoidon jatkuvuutta. Tämän vuoksi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä ja tietojärjestelmiä, muun muassa Apottia, kehitetään aktiivisesti.
• Iäkkäiden hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista, yksilöllistä ja tasalaatuista.
  

 
Teksti perustuu Ikäystävällinen sairaala -toimintamallin geriatrisen sairaanhoitajan Marja Sillanpään, geriatrisen fysioterapeutin Elina Valkosen sekä HUS Akuutin kotiutushoitajan Niina Heldanin ryhmähaastatteluun.