Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 1985 alkaen. Suhteellisesti eniten alkoholiongelmat ovat lisääntyneet 60–69-vuotiailla naisilla 2000-luvulla. Suuret ikäluokat ovat aloittaneet alkoholinkäytön nuorempina kuin edeltävät sukupolvet, ja alkoholinkäyttö on ikääntyessäkin jatkunut samalla tavalla kuin nuorempana. Ikääntyneiden alkoholisairaus- ja myrkytyskuolleisuus sekä asiakkuudet päihdehuollon laitoksissa ovat lisääntyneet enemmän kuin nuoremmalla väestöllä. (Ahlström 2013: 72.)

Varhainen puuttuminen ikääntyneen päihteidenkäyttöön on keskeisessä asemassa päihdekuntoutuksessa. Ongelmana on kuitenkin se, että ikääntyneiden päihdeongelmat tunnistetaan huonosti, sillä usein terveydenhuollon palveluihin hakeudutaan päihdeongelman sijaan muiden terveyteen liittyvien seikkojen vuoksi. Myös terveydenhuollon työntekijät saattavat kokea avuttomuutta ja pelkoa päihteisiin liittyvien kysymysten äärellä, sillä yhteiskunnassamme on normit ja odotukset sille, minkälaista vanhuus on. (Nykky & Heino & Myllymäki & Rinne 2010: 7, 17.)

Ikääntyneiden päihteidenkäytölle ei ole selkää syytä, mutta usein syynä on eläkkeelle jääminen, yksinäisyys tai puolison kuolema. Näiden lisäksi päihteidenkäytön taustalla voi olla toimintakyvyn heikkeneminen, jo nuoruusiässä alkanut päihteidenkäyttö, sairaudet tai huonovointisuus. (Aejmelaus & Kan & Katajisto & Pohjola 2007: 276.)

Ikääntyneen kyky sietää alkoholia heikentyy

Iäkkäillä alkoholin haittavaikutukset ovat suurempia kuin nuoremmilla johtuen ikääntymisen tuomista fysiologisista muutoksista. Ikääntyneiden keho sisältää enemmän rasvaa kuin vettä ja tämän vuoksi alkoholipitoisuus veressä samalla määrällä alkoholia nousee korkeammaksi kuin nuoremmilla. Ikääntyessä keskushermoston kyky sietää alkoholia madaltuu ja tämä lisää esimerkiksi kaatumisriskiä. Ikääntyneillä voi olla yksi tai useampia lääkkeitä käytössä, joten myös alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö eli sekakäyttö on huomioitava. (Aira 2008: 268.)

Yhdellä kymmenestä yli 65-vuotiaasta esiintyy muistisairauksia. Ikääntyneillä alkoholin suurkuluttajilla muistisairauden oireita tai todettu muistisairaus on joka neljännellä. Runsas alkoholinkäyttö kasvattaa riskiä sairastua muistisairauteen ja toisaalta muistisairauteen sairastuminen nostaa riskiä alkoholinkäytön lisääntymiselle.

Muistisairaus ei vie oikeutta käyttää alkoholia, mutta muistisairauden takia henkilö ei välttämättä muista kuinka paljon on juonut. Näin alkoholia voi tulla vahingossa nauttineeksi liikaa. Muistisairausdiagnoosista ja lisääntyneestä alkoholinkäytöstä on tärkeää puhua, että kukaan ei jäisi yksin isojen asioiden äärelle. (Runsas alkoholinkäyttö lisää muistisairauden riskiä 2017.)

Tule kuulemaan lisää aiheesta Ikääntyminen ja päihteet -seminaariin 27.2.2020 klo 12.30-16
Lue lisää seminaarista ja ilmoittaudu 20.2. mennessä

Kirjoittaja Anniina Salokallio on geronomiopiskelija Metropolia ammattikorkeakoulusta ja hän suorittaa viimeistään harjoitteluaan GeroMetrossa. 

Lähteet

Aejmelaeus, Riitta & Kan, Suvi &Katajisto, Kaija-Riitta & Pohjola, Leena 2007. Erikoistu vanhustyöhön -osaamista hyvään arkeen. 1.painos. Porvoo: WSOY

Ahlström, Salme 2013. Alkoholin käyttö eri väestöryhmissä. Teoksessa: Peltoniemi, Teuvo (toim.)2013. Pääasiana alkoholi. Käytöt, haitat, hoito, politiikka nyt ja 2040. Helsinki: Oy H. Lundbeck Ab.

Aira, Marja 2008. Iäkkäät ja alkoholi. Teoksessa Hartikainen, Sirpa & Lönnroos, Eija (toim.) 2008. Geriatria -arvioinnista kuntoutukseen. Helsinki: Edita.

Nykky, Tiina & Heino, Taina & Myllymäki, Eija & Rinne, Tuija 2010. Ikääntyminen ja päihteet -ammatillisia kohtaamisia arjessa. Helsinki: Painopaikka Oy Nord Print Ab.

Runsas alkoholinkäyttö lisää muistisairauden riskiä. -Alkoholin suurkuluttajista joka neljännellä dementiaoireita 2017. Muistiliitto. Julkaistu 8.11.2017. Saatavana Muistiliiton verkkosivuilla (luettu 29.1.2020).