Iäkkäiden erityisen tuen tarpeesta käydään paljon keskustelua. Myös erityisen tuen tarvetta ja gerontologista sosiaalityötä tutkineessa GERIT-hankkeessa kävi ilmi, että erityisen tuen tarpeen käsite on arjessa hyvin tulkinnallinen ja vaikeasti määriteltävä. 

Tämä voi johtaa siihen, ettei iäkäs saa tarvitsemaansa sosiaalityön palvelua. Erityisen tuen tarpeessa olevat iäkkäät tippuvat helposti palvelujärjestelmän ulkopuolelle, koska heidän monimutkaisia ja kompleksisia tarpeitaan ei tunnisteta tai tarpeisiin sopivaa tukea ei ole saatavilla.

Tästä seuraa inhimillistä kärsimystä, mutta myös palvelujärjestelmän epätarkoituksenmukaista käyttöä. Iäkäs tai tämän omainen saattaa hakea apua yhä uudelleen ja uudelleen kuitenkaan sitä saamatta. Haasteisiin vastaaminen edellyttää, että hyvinvointialueilla on gerontologista sosiaalityötä saatavilla, erityisen tuen tarpeet tunnistetaan ja työkäytännöt ovat tarpeeksi kehittyneitä niihin vastaamiseksi.

Samaa keskustelua on käyty Uudenmaan gerontologisen sosiaalityön verkostossa. Esille on noussut toive Uudenmaan yhteisestä mallista, joka auttaa hyvinvointialueita tarpeiden tunnistamisessa ja työnjaon selkeyttämisessä. Malli toisi parhaimmillaan esiin gerontologisen sosiaalityön todellisen tarpeen ja perustelisi siihen käytettyjä resursseja. 

Tähän mennessä olemme verkostossa tarkastelleet ja vertailleet eri alueiden ohjeistuksia ja erityisen tuen määrittelyjä. Keskustelua on käyty muun muassa niiden eroista ja yhtäläisyyksistä sekä hyvistä ja mahdollisesti ongelmallisista piirteistä. Seuraavaksi lähdemme rakentamaan tutkimusperustaisesti erityisen tuen tarpeen tunnistamisen työkalua. 

Tarvetta on ns. herätetyökalulle, jonka avulla monimutkaiset ja kompleksiset ongelmat huomataan ja osataan pysähtyä tarkastelemaan, onko kyseessä erityisen tuen tarpeessa oleva iäkäs. 

Työkalu ei saa olla liian yksinkertaistava tai ulossulkeva, jotta se ei lisää iäkkäiden joutumista palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Se ei myöskään korvaa sosiaalityöntekijän tekemää arviota erityisen tuen tarpeesta tai palvelujen tarpeesta. 

Työkalua lähdetään rakentamaan kokoamalla olemassa olevaa tutkimusta ja tutkimuksellista ymmärrystä erityisen tuen tarvetta tuottavista elämäntilanteista sekä erityisen tuen tarpeista. Tutkimustietoon on tarkoitus yhdistää käytännön gerontologisen sosiaalityön asiakastyön kokemusta.

Tunnistaminen on ensimmäinen askel, mutta se ei tietenkään vielä riitä. Tunnistamisen jälkeen sosiaalityöntekijällä tulee olla osaamista ja mahdollisuuksia tarjota iäkkään tarvitsemaa tukea. Tärkeä kysymys on, että mitä on tämä ”erityinen tuki” jota sosiaalityöntekijä voi iäkkäälle tarjota. 

Monella alueella Suomessa gerontologista sosiaalityötä tehdään pienellä porukalla ja tuki ammatilliseen kehittymiseen ja oman työn kehittämiseen voi olla heikkoa. 

Gerontologinen sosiaalityö tarvitsisi kehittämistä, jossa voimat laitetaan yhteen ja haetaan yhteinen ymmärrys erityisen tuen tarpeesta. Tärkeää on myös kehittää sen tunnistamiseen tutkimusperustaiset työkalut sekä vahvistaa gerontologisen sosiaalityön suhdeperustaista käytäntöä ja omatyöntekijän roolia. 

GERIT-hankkeen aineistoista tehdään parhaillaan tutkimusta erityisen tuen tarpeista sekä erityisen tuen tarpeisiin vastaamisesta. Tämä tutkimus jo olemassa olevan tutkimuksen lisäksi toimisivat hyvänä pohjana jatkokehittämiselle.

Lue lisää Uudenmaan Gerontologisen sosiaalityön verkostosta 

Tutustu GERITin tutkijoiden tuottamaan materiaaliin erityisen tuen tarpeesta