Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon määritelmä

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan saattohoito ja palliatiivinen hoito kuuluvat kaikille kuolemaan johtavaa sairautta sairastaville ilman diagnoosirajauksia (WHO 2014: 7). Palliatiivinen hoito on oireenmukaista hoitoa, jota toteutetaan näille potilaille ja heidän lähiverkostolleen kärsimystä lievittämällä ja elämänlaadun parantamiseen keskittymällä.  Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ja se ajoittuu potilaan viimeisiin viikkoihin tai päiviin (Käypä hoito 2019).

Suositukset saattohoidon ja palliatiivisen hoidon järjestämisestä

Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2019 luonut suositukset saattohoidon ja palliatiivisen hoidon järjestämisestä. Tässä suosituksessa saattohoito ja palliatiivinen hoito on porrastettu vaativuuden mukaan kolmeen osaan. Perustason palveluissa potilaita hoidetaan elämänsä loppuun saakka lähellä potilaan kotia. Tähän kuuluvat esimerkiksi kotihoito, sairaaloiden vuodeosastot sekä tehostetun palveluasumisen yksiköt. 

Erityistasolla saattohoito on pääasiallinen toimi ja henkilökunta on erityiskoulutettu saattohoitotyöhön. Tähän kuuluvat esimerkiksi saattohoito-osastot ja saattohoitokodit. Kolmannen, vaativan erityistason muodostavat erikoissairaanhoidon sairaanhoitopiirien palliatiiviset keskukset, kuten psykososiaalisen tuen yksiköt sekä vaativan avohoidon palliatiiviset poliklinikat. (STM 2019:16.)

Suosituksen mukaan kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamiseen tulee kuulua palliatiivisen hoidon sekä saattohoidon tarpeen tunnistaminen ja elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman tekemisen hallitseminen. Jokaisen osaamiseen tulee sisältyä myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perustaso, johon kuuluvat esimerkiksi oirehoidon perusteet, huolenpito kuolevasta ja hänen lähiverkostostaan sekä psykososiaalisen tuen tarpeiden arviointi. Työntekijöiden tulee pystyä arvioimaan hoidon vaativuuden taso hoidon kolmivaiheisesta porrastuksesta. Myös läheisten osallistuminen saattohoitoon on mahdollistettava. (Saarto 2017:15.)

Saattohoitokysely osana kehitystyötä

Väestön ikääntyessä saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tarpeen arvioidaan kasvavan merkittävästi. (Käypähoito 2019.) Saattohoitokyselyssä keskitytään viiteen teemaan, jotka nousivat esille kuntien ammattilaisten kanssa käydyissä keskusteluissa. Teemoina kyselyssä ovat sosiaaliset tilanteet ja kohtaaminen, hoito ja huolenpito, oirehoito ja lääkehoito, osaaminen sekä kehittämisen näkökulma.

Koska valtaosa palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevista potilaista hoidetaan saattohoidon kolmivaiheisen porrastuksen perustasolla, suuntautuu kysely pääasiassa tähän kategoriaan. Koska perustaso on hyvin laaja, saattohoidon ja palliatiivisen hoidon osaaminen vaihtelee tällä alueella merkittävästi. 

Saattohoidossa ja palliatiivisessa hoidossa tunnistettuja kehittämisen tarpeita ovat esimerkiksi perustason hoitoa tarjoavien joustava ja viiveetön konsultaatiotuki saattohoidon ja palliatiivisen hoidon erityisosaajalta sekä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon riittävän osaamisen varmistaminen. 

Tärkeintä on siis varmistaa potilaan asianmukainen hoito ja tuki elämän loppuvaiheessa. (Saarto 2017: 12). Muun muassa näitä valtakunnallisesti tunnistettuja kehittämisen aiheita saattohoitokyselyllä kartoitetaan.

Kyselyn tuloksia voi hyödyntää kuntakohtaisesti sekä koko pääkaupunkiseudun alueella saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittämisen suunnittelun ja toteuttamisen tukena.

Opiskelijana kyselyä luomassa

Pääsin osana geronomiopintojeni viimeistä työharjoittelua GeroMetrossa osallistumaan saattohoitokyselyn suunnitteluun ja luomiseen. Kyselyn luominen yhteistyössä kuntien kanssa on ollut todella antoisaa ja opettavaista. Opiskelijana on ollut hienoa päästä tutustumaan kuntien kehitystyöhön ja saattohoitokyselyn kehittelyn kautta päästä osallistumaan tähän tärkeään muutostyöhön. 

Kirjoittaja Enni Karjalainen on geronomiopiskelija Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Lähteet

Käypä hoito 2019. Palliatiivinen hoito ja saattohoito

Saarto Tiina 2017. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen. Työryhmän suositus osaamis- ja laatukriteereistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:44

Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa. Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:68

WHO 2014: 7. Worldwide palliative care alliance. Global Atlas of Palliative Care at the End of Life