Soccassa työskenteli vuoden aikana vakituisessa työsuhteessa kahdeksan henkilöä ja määräaikaisessa työsuhteessa 15 henkilöä. Lisäksi vuoden aikana oli yksi yliopisto- ja yksi ammattikorkeakouluharjoittelija. Viikoittaiset koko työyhteisön kokoavat tiimipalaverit olivat tärkeitä tapaamisia, joissa jaettiin hankkeiden kuulumiset ja muut yhteiset asiat. 

Soccan talous koostui lakisääteisestä osaamiskeskustoimintaan myönnetystä STM:n valtionavustuksesta. Perustoimintaan myönnetty valtionavustus oli 484 447 €, ja se määräytyy asukasluvun ja pinta-alan mukaan. Muun toiminnan rahoittajia olivat kunnat, STM ja THL. Toiminnan rahoitus oli kaikkiaan noin 2 miljoonaa euroa, mikä sisälsi edelliseltä vuodelta siirtyneitä varoja. Toimintamenot koostuivat suurimmaksi osaksi henkilöstökuluista.

Toiminnan rahoituksesta sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan valtionavustus oli 38 prosenttia, muu valtionavustus 35 prosenttia, kuntien rahoitus 21 prosenttia ja yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimusrahoitus (VTR) 6 prosenttia.

Toiminnan kuluista henkilöstökulujen osuus oli 81 prosenttia, palveluiden ostot 11,5 prosenttia, tarvikeostot 0,5 prosenttia ja vuokrien ja muiden kulujen osuus yhteensä 7 prosenttia.

Valtionavustuksella katettiin Soccan johtajan, tiedottajan, projektisihteerin, projektipäällikön ja kahden vakituisen erikoissuunnittelijan henkilöstökulujen lisäksi muun muassa HUSin yhteispalvelujen kuluja sekä toimitilan vuokrakuluja. 

Pääkaupunkiseudun kunnat rahoittivat yhteistyösopimuksessa sovitun mukaisesti Pääkaupunkiseudun Praksis -toimintaa. Rahoitus koostui muun muassa kehittämispäällikön, Helsingin yliopiston sosiaalityön käytäntötutkimuksen professorin ja yliopistonlehtorin henkilöstökuluista. Helsingin kaupunki rahoitti Soccan osuuden; Espoo, Vantaa ja Kauniainen yliopiston osuuden.

Kuntien rahoituksella jatkettiin sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistä ja arviointia aikuissosiaalityössä. Ikäihmisten palveluiden kehittämisverkosto GeroMetron toimintaa rahoittivat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Kerava ja Kirkkonummi. 

Monitoimijaisella Peliklinikalla oli lukuisia eri rahoittajia. Soccan osalta rahoitus saatiin THL:n valtionavustuksena, jolla katettiin Peliklinikan kehittämispäällikön, erikoistutkijan ja erikoissuunnittelijan henkilöstökulut sekä muita toiminnan ja hallinnon kuluja.

THL:n valtionavustus saatiin myös Kansa-koulu IV-hankkeelle, jota toteutettiin valtakunnallisesti sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen kuluista 80 prosenttia katettiin STM:n valtionavustuksella ja 20 prosenttia pääkaupunkiseudun kuntien rahoituksella. Lisäksi saimme valtionavustusta kahteen yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimukseen.

Kysy lisää!

Annikka Sinkkonen
Projektisihteeri
annikka.sinkkonen(at)hus.fi