Sosiaalialalle tarvitaan riittävät rakenteet ja resurssit, jotta visio käytännön ja tutkimuksen yhteydestä voi toteutua nykyistä paremmin. Tällä hetkellä sosiaalihuollon tutkimuksen ja palvelujärjestelmän välinen yhteys on hajanaista, valtion tutkimusrahoitus laskenut huolestuttavasti ja riittäviä tutkimustiedon hyödyntämiseen liittyviä rakenteita ei sosiaalihuollossa ole.
On myös hyvä tiedostaa, että sosiaalihuolto koskettaa elämänkaaren aikana lähes jokaista suomalaista. Kyse ei siis ole pelkästään marginaalisten ryhmien palveluista.
Sosiaalihuolto tarvitsee osuutensa TKI-panostuksista
Suhteutettuna sosiaalihuollon nettokustannuksiin sote-kokonaisuudessa sosiaalihuollon TKI-resursointi on tällä hetkellä niukkaa. Osaamiskeskustoimintaan kohdistuu vain 1,2 miljoonan euron vuotuinen rahoitus, ja sosiaalihuollon VTR-rahoitusta jaettiin vuoden 2026 haussa vain noin 4 miljoonaa euroa. Valtion tutkimusrahoitus laski puoleen edelliseen vuoteen verrattuna. Se on merkittävästi vähemmän kuin terveydenhuollon vastaava tutkimusrahoitus, jolle STM myönsi alueellisten tutkimustoimikuntien jaettavaksi 32 miljoonaa euroa.
Resursoinnilla on yhteys siihen, miten nopeasti sosiaalihuollon tutkimusperustaisuus vahvistuu. Tällä hetkellä erot terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tutkimusrahoituksessa ja hyvinvointialueiden TKI-resurseissa ovat merkittäviä. VTR-rahoitus on keskeinen sosiaalialan tutkimuksen mahdollistaja, mutta sen nykyinen taso ei vastaa riittävällä tavalla sosiaalialan tutkimustarpeisiin eikä ulotu laajoihin ja pitkäjänteisiin hankkeisiin. VTR-rahoituksen osalta on tärkeää varmistaa, että rahoitusmalli tukee käytännön tarpeista nousevia hankkeita, ja että tulosten käyttöönotto jatkuu myös hankkeiden päättymisen jälkeen. Olisi myös tärkeää, että muissa rahoitusinstrumenteissa mahdollistettaisiin nykyistä paremmin sosiaalihuollon tutkimuksen rahoittaminen terveydenhuollon ja muun yhteiskunnallisen tutkimuksen rinnalla.
Tutkimustiedon käytäntöön saattaminen vaatii tiedon kokoamista, soveltamista ja palvelujärjestelmän kehittämistä. Pelkkä tutkimustuloksista viestiminen ei riitä. Ilman rakenteita tutkimustieto jää helposti tutkijoiden sisäpiiriin tai yksittäisen tutkimustiedosta kiinnostuneen sosiaalityöntekijän aktiivisuudeksi. Rakenteita tarvitaan sekä alueellisella, että kansallisella tasolla.
Sosiaalialan osaamiskeskukset toimivat siltana tutkimuksen ja käytännön välillä
Yhteistyöaluetasoisilla rakenteilla on merkitystä tutkimustiedon siirtymisessä käytäntöön. Sosiaalialan osaamiskeskukset toimivat YTA-rakenteissa siltana tutkimuksen ja käytännön välillä. Esimerkiksi Soccassa tehdään tutkimushankkeiden yhteiskehittelyä ja tuetaan tutkimusperustaista kehittämistä. Osaamiskeskukset voivat myös ylläpitää verkostoja, jotka tukevat hyvinvointialueiden TKKI-tehtävissä toimivia, ja vahvistaa näin sosiaalihuollon tutkimusperustaisuutta. Socca toteuttaa myös tutkimusviestintää ja järjestää yhdessä Helsinki Practice Research Centren ja Helsingin kaupungin kanssa suosittuja sosiaalityön tutkimusaamukahveja.
Jotta tutkimus tukee palvelujärjestelmää, on tärkeää, että hyvinvointialueen omissa rakenteissa on myös sosiaalityön tutkijoita ja tutkimusosaamista. Kaksoistehtävät, joissa ammattilaisella on työnkuvassaan sekä käytännön että tutkimuksen sisältöjä, mahdollistaisivat tutkimushankkeiden valmistelua, rahoitusten hakemista ja tulosten käyttöönoton tukemista. Etelä-Suomen yhteistyöalueella on tällä hetkellä kolme työelämäprofessoria, joilla on omalla toiminta-alueellaan keskeisiä tehtäviä tutkimusperustaisuuden vahvistamiseksi.
Kansallisen tason tutkimusperustaisuutta vahvistavia ratkaisuja tarvitaan
Terveydenhuollolla on kansalliset rakenteet tutkimustiedon ja palvelujärjestelmän välistä yhteyttä vahvistamassa. Myös sosiaalihuollossa tarvitaan kansallinen rakenne ja rahoitus tutkimukseen perustuvien suositusten laatimiseksi ja jalkauttamiseksi. Suositusten taustalle tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta sosiaalihuollon työkäytännöistä ja niiden vaikuttavuudesta.
Myös tutkittujen menetelmien implementointi kaipaa kansallisia ratkaisuja. Menetelmien ylläpito, kouluttaminen ja jatkotutkimus ei ole tällä hetkellä systemaattista. Osaamiskeskus voi roolistaan käsin toimia menetelmien ”kotipesänä”, jonka osalta Soccassa pilotoidaan Taitoa, varmuutta ja vaikuttavuutta vuorovaikutukseen lapsi- ja perhesosiaalityössä (TAITAVA II) -tutkimushankkeessa.
Visiona tutkimusperustainen sosiaalihuolto
Tulevaisuuden visiossa sosiaalihuollon tutkimusrahoitus on vahvistunut ja tutkimuksen käytäntöyhteys on osa arkea. Sosiaalialan ammattilaiset osallistuvat tehtävissään tutkimushankkeisiin, ja hyvinvointialueilla on rakenteet tätä tukemaan. Visiossa myös kansallinen suositustoiminta toteutuu sosiaalihuollon osalta, tutkituilla menetelmillä on kotipesärakenne ja osaamiskeskukset toimivat tutkimuksen ja käytännön yhdistäjinä.
Tutkimusperustaisuudella varmistetaan, että sosiaalihuollon palvelut ovat oikeudenmukaisia, vaikuttavia, turvallisia ja kustannustehokkaita. Siksi myös sosiaalihuollon osalta tutkimusperustaisuutta vahvistavat rakenteet ja resurssit on laitettava kuntoon.
