Heini Karvinen
Kehittämisosaaminen on osa sosiaalityön asiantuntijuutta
Kehittämisosaaminen asemoituu osaksi sosiaalityön koulutuksessa rakentuvaa asiantuntijuutta, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten perusosaamista sekä sosiaalityöntekijän ammatillista identiteettiä (1–5). Sitä ei kuitenkaan määritellä kirjallisuudessa täysin yhdenmukaisesti, eikä sitä aina nimetä omaksi osaamisalueekseen. Tästä huolimatta kehittämisosaaminen näyttäytyy sosiaalityön kannalta välttämättömänä, sillä sosiaalityöhön kuuluu palveluiden, toimintatapojen ja rakenteiden arviointi, uudistaminen ja kehittäminen (5–13).
Millaista kehittämisosaamista osaamiskeskustyössä tarvitaan?
Tarkastelun perusteella osaamiskeskustyössä tarvittava kehittämisosaaminen rakentuu viidestä toisiinsa kytkeytyvästä osa-alueesta:
- tutkimusperustainen kehittämisosaaminen
- toimintaympäristö- ja ennakointiosaaminen
- arviointi- ja uusiutumisosaaminen
- verkosto- ja yhteiskehittämisosaaminen
- viestintä- ja vaikuttamisosaaminen
Nämä osaamisalueet näkyvät kykynä hyödyntää tutkimus- ja arviointitietoa, tunnistaa toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja kehittämistarpeita sekä arvioida toiminnan vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi kehittämistyö edellyttää yhteistyön rakentamista eri toimijoiden välille sekä tiedon välittämistä niin, että sitä voidaan hyödyntää käytännön työssä, johtamisessa ja päätöksenteossa (4–7, 12–23).
Kehittäminen ei ole vain yksilön osaamista
Kehittäminen näyttäytyy Soccassa moniammatillisena asiantuntijatyönä, jossa myös viestinnän ja hallinnon osaaminen tukee kehittämisen toteutumista.
Tämä herättää pohtimaan, tulisiko kehittämisosaamista tarkastella nykyistä enemmän myös organisaation yhteisenä kykynä tuottaa, hyödyntää ja välittää tietoa. Sosiaalialan kehittämisessä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi viestinnän, palvelumuotoilun, tiedon visualisoinnin, teknologian sekä talous- ja tilastotieteen asiantuntemuksen hyödyntämistä yhteisten kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi.
Kehittämisosaaminen sosiaalityön eri toimintaympäristöissä
Osaamiskeskuksissa kehittäminen kuuluu organisaation perustehtävään, minkä vuoksi siihen liittyvät osaamistarpeet tulevat erityisen näkyviksi. Samalla tarkastelu herättää kysymyksen siitä, miten kehittämisosaaminen näyttäytyy sosiaalityön muissa toimintaympäristöissä. Jos kehittämisosaaminen kuuluu jokaisen sosiaalityöntekijän osaamiseen, miten sitä hyödynnetään esimerkiksi asiakastyössä?
Kehittämisosaamisen tarkastelussa ei voi keskittyä vain siihen, mitä yksittäisen sosiaalityöntekijän tulisi osata. Yhtä tärkeää on tarkastella sitä, tarjoavatko työn rakenteet, resurssit ja yhteistyön mahdollisuudet edellytyksiä kehittämisosaamisen hyödyntämiselle käytännössä.
Lue lisää Heinin ajatuksista aiheesta
Kirjoitus perustuu käytännönopetusjakson aikana laadittuun kirjalliseen työhön, jossa tarkasteltiin kehittämisosaamisen asemaa sosiaalityön asiantuntijuudessa sekä sosiaalialan osaamiskeskustyössä tarvittavaa kehittämisosaamista.
Lähteet
[1] Kananoja, A., & Lähteinen, S. (2017). Tutkiminen ja kehittäminen sosiaalialalla. Teoksessa A. Kananoja, M. Lähteinen & P. Marjamäki (toim.), Sosiaalityön käsikirja (4. uud. laitos, s. 479–493). Tietosanoma.
[2] Lähteinen, S., Raitakari, S., Hänninen, K., Kaittila, A., Kekoni, T., Krok, S., & Skaffari, P. (2017). Sosiaalityön koulutuksen tuottama osaaminen (Sosnet julkaisuja 7). Sosnet. https://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=d922c5f8-38f2-4627-86aa-08ce5b22e838
[3] Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S. Y., Kinnunen, P., Pietilä, A.-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A., & Waldén, A. (2018). Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston kanslia.
[4] Moorhead, B., Otani, K., Bowles, W., Baginsky, M., Bell, K., Ivory, N., Mackenzie, H., & Savaya, R. (2025). Toward a definition of professional identity for social work: Findings from a scoping review. The British Journal of Social Work, 55(2), 877–896. https://doi.org/10.1093/bjsw/bcae197
[5] Moorhead, B., Bell, K., Baginsky, M., Bowles, W., Otani, K., Ivory, N., ym. (2026). Mechanisms that impact the experience and sustainability of the professional identity of social workers. European Journal of Social Work, 29(2), 411–423. https://doi.org/10.1080/13691457.2025.2505230
[6] Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
[7] Sosnet. (2014). Sosiaalityön kansainvälinen määritelmä. https://sosnet.fi/sosnet/sosiaalityon-maaritelma/
[8] Heikkinen, J. (2008). Sosiaalityön ammattikuva sosiaalihuollossa: Tutkimus sosiaalityöntekijöiden näkemyksistä ja kokemuksista sosiaalitoimiston ammatillisesta sosiaalityöstä (Väitöskirja). Kuopion yliopisto.
[9] Hämäläinen, J. (2014). Tiedon tuotanto sosiaalityön rakenteellisena kysymyksenä. Teoksessa A. Pohjola, M. Laitinen & M. Seppänen (toim.), Rakenteellinen sosiaalityö: Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2014 (s. 65–86). UNIpress.
[10] Laitinen, M., Kemppainen, T., Lakkala, S., Kauppi, A., Veikanmaa, S., Välimaa, M., & Turunen, T. (2018). Sosiaalityön interprofessionaalinen asiantuntijuus: Tapausesimerkkinä koulun sosiaalityö. Teoksessa T. Juvonen, J. Lindh, A. Pohjola & M. Romakkaniemi (toim.), Sosiaalityön muuttuva asiantuntijuus: Sosiaalityön tutkimuksen seuran vuosikirja 2018 (s. 154–181). Lapland University Press.
[11] Mäntysaari, M. (2020). Sosiaalityön asiantuntijuus uusissa rakenteissa: Vaatimukset koulutukselle ja tutkimukselle. Teoksessa L. Suoninen-Erhiö, A. Pohjola, M. Satka & J. Simola (toim.), Sosiaaliala uudistuu: Tietopohjan ja vuorovaikutuksen kysymyksiä (s. 51–72). Huoltaja-säätiö. https://www.huoltaja-saatio.fi/wp-content/uploads/2020/12/SU-ia.pdf
[12] Berzin, S. C., & Pitt-Catsouphes, M. (2014). A social work approach to social innovation. International Journal of Innovation, Creativity and Change, 1(4), 1–17.
[13] Webber, M. (2022). Development and evaluation of interventions in social work practice research. European Journal of Social Work, 25(6), 1016–1029. https://doi.org/10.1080/13691457.2022.2082388
[14] Helminen, J. (2021). Jatkuvan oppimisen koulutukset ja osaamisen kehittämistarpeet sosiaalialalla (Diak Työelämä 23). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/504711/DIAK_Tyoelama23_web.pdf
[15] Proctor, E. K. (2018). The pursuit of quality for social work practice: Three generations and counting. Journal of the Society for Social Work and Research, 9(3), 335–353. https://doi.org/10.1086/698954
[16] Socca. (2026). Toimintasuunnitelma 2026. https://socca.fi/wp-content/uploads/2026/01/Soccan-toimintasuunnitelma-2026.pdf
[17] Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/2001. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011230.
[18] IASSW. (2024). Social work research statement. https://www.iassw-aiets.org/social-work-research-statement/
[19] Engeström, Y. (2006). Kaksikätinen asiantuntijaorganisaatio (Julkaisuja B 02). Kansanterveyslaitos.
[20] Järvensivu, T. (2019). Verkostojen johtaminen: Opi ja etene yhdessä. BoD – Books on Demand.
[21] Kananoja, A. (2019). Sosiaalityö muuttuvassa yhteiskunnassa. Teoksessa A. Kananoja, M. Lähteinen & P. Marjamäki (toim.), Sosiaalityön käsikirja (7. uud. p., s. 27–47). Tietosanoma.
[22] Karvinen-Niinikoski, S. (2005). Research orientation and expertise in social work: Challenges for social work education. European Journal of Social Work, 8(3), 259–271. https://doi.org/10.1080/13691450500210822
[23] Marjamäki, P. (2017). Sosiaalialan osaamiskeskukset alueellisina kehittäjinä. Teoksessa A. Kananoja, M. Lähteinen & P. Marjamäki (toim.), Sosiaalityön käsikirja (4. uud. laitos, s. 494–506). Tietosanoma.
