Vertailutietoa Etelä-Suomen hyvinvointialueiden ja Helsingin järjestämästä ikääntyneiden yhteisöllisestä asumisesta

Vuoden 2023 alussa voimaan tullut laki yhteisöllisestä asumisesta jättää tilaa tulkinnoille. Raportista löytyy vertailutietoa siitä, miten Etelä-Suomessa on järjestetty hyvinvointialueiden tarjoama yhteisöllinen asuminen. Tarkoituksena oli koota tietoa järjestämisen käytännöistä ja yhtenäistää niitä, jotta asukkaat saisivat samankaltaista palvelua hyvinvointialueesta riippumatta. Ammattilaiset voivat hyödyntää tietoja yhteisöllisen asumisen suunnittelussa, järjestämisessä ja kehittämisessä.

Selvityksen tiedot perustuvat päätöksiin, jotka on tehty hyvinvointialueilla vuoden 2025 syyskuun loppuun mennessä. Aiemmin tänä vuonna julkaistuun raporttiin on nyt lisätty Etelä-Karjalaa, Kymenlaaksoa ja Päijät-Hämettä koskevat tiedot. Tietoja päivitetään vuosittain.

Selvitys aloitettiin osana Uudenmaan ikäihmisten palvelujen kehittämisverkoston GeroMetron kehittämistyötä. Nyt sitä jatketaan Soccan ikääntyneiden palvelujen kehittämistyönä.

– Ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti ja lähivuosina yhä useampi tarvitsee asumispalveluita. Etelä-Suomen alueella perusteellisesti tehty käytäntöjen kokoaminen ja osin yhtenäistäminen on hyvää pohjatyötä kehittämiselle, pohtii selvitystyötä koordinoinut erikoissuunnittelija Margit Granberg.

– Tämä on valtakunnallisestikin merkittävää, koska nyt kaikilla muillakin hyvinvointialueilla on mahdollisuus nähdä kahdeksan toimijan käytännöt yhdellä silmäyksellä. Selvitystä voi hyödyntää laajemminkin yhteisöllisen asumisen kehittämisessä. Etelä-Suomessa tehtävä kehittämistyö jatkuu edelleen, Granberg jatkaa.

Yhteisöllistä asumista yksinäisyydestä ja turvattomuudesta kärsiville iäkkäille

Yhteisöllinen asuminen on uusi asumispalvelu. Se sopii yksinäisyydestä ja turvattomuudesta kärsiville iäkkäille, joiden toimintakyky on laskenut mutta jotka eivät ole oikeutettuja ympärivuorokautiseen hoivaan. 

Yhteisöllisen asumisen asukkaiden tulee olla fyysisiltä ja kognitiivisilta toimintakyvyiltään verrattain hyväkuntoisia, jotta he voivat osallistua yhteisölliseen toimintaan. He saattavat käyttää yksinäisyyden ja ahdistuksen takia paljon terveyspalveluita, mikä yleensä vähenee, kun asukas löytää uutta tekemistä ja naapureita seuraksi.

Yhteisöllistä asumista tulisi suositella asiakkaille, jotka kuormittavat terveydenhuoltoa ns. ikääntyneiden pyöröovi-ilmiöllä. Tällöin sama henkilö toistuvasti hakeutuu päivystykseen esimerkiksi ahdistuksesta johtuvien fyysisten tuntemusten kuten sydänoireiden perusteella, mutta kliinistä syytä oireille ei tutkittaessa havaita. 

Tutustu raporttiin

Yhteisöllisen asumisen järjestäminen Etelä-Suomessa – Vertailutietoa hyvinvointialueiden ja Helsingin järjestämästä ikääntyneiden yhteisöllisestä asumisesta

Toim. Margit Granberg
Soccan työpapereita 2025:1 (päivitetty 10/2025)

Lisätietoja

Margit Granberg

Erikoissuunnittelija
0400 428 833
margit.granberg(ät)hus.fi