Kuvassa tutkimusryhmä: tutkimusjohtaja Elisa Tiilikainen (vas.), Hanna Ristolainen, Mia Niemi, Tiina Soukiala, Nina Kosunen ja Marjaana Seppänen
Iäkkäiden ihmisten kompleksisiin perhesuhteisiin voi liittyä vaativia tuen tarpeita, kuten lähisuhdeväkivallan eri muotoja. Ne voivat tuottaa erityisen tuen tarvetta, joka sosiaalihuoltolain mukaan edellyttää gerontologisen sosiaalityön ammattilaisen työskentelyä.
Perhesuhteisiin liittyviin tuen tarpeisiin vastaaminen nykyistä paremmin on myös taloudellinen kysymys.
– Iäkkäiden vastaamattomat tuen tarpeet lisäävät inhimillisten kustannusten lisäksi myös yhteiskunnallisia kustannuksia, sillä haastavissa elämäntilanteissa olevat iäkkäät kuormittavat usein erityisesti terveyspalveluja saamatta kuitenkaan apua tilanteeseensa, sanoo hanketta johtava professori Elisa Tiilikainen Itä-Suomen yliopistosta.
Perhesuhteisiin liittyviä tuen tarpeita ja niiden kanssa työskentelyä on sosiaalityössä toistaiseksi tutkittu lähinnä lapsiperheiden keskuudessa. Vanhuuden elämänvaiheessa perhesuhteisiin liittyy kuitenkin erityispiirteitä, jotka on tärkeää ottaa huomioon gerontologisessa sosiaalityössä. Tästä johtuen toisella erityisalalla tehty tutkimus ja kehitetyt menetelmät eivät suoraan istu gerontologisen sosiaalityön käytäntöön.
Ammattilaiset vahvasti mukana tutkimuksessa
Tutkimuksen tuottama tieto syntyy tutkijoiden ja tutkimuksessa mukana olevien ammattilaisten yhteistyönä. Ammattilaiset osallistuvat tutkimusprosessiin sekä mallin luomiseen ja kokeiluun.
– Ammattilaiset ovat lähteneet innolla mukaan tutkimukseen ja ensimmäiset työpajat tuottivat runsaasti tärkeää tietoa intervention kehittämisen pohjaksi. Seuraavaksi käynnistämme etnografisen aineistonkeruun, jossa pääsemme seuraamaan ammattilaisia tositoimissa, sanoo hankkeen tutkija Tiina Soukiala Soccasta.
Mallin kehittäminen käytännössä
Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin, Kymenlaakson ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla.
Tutkimus alkoi keväällä 2026 tiedon keräämisellä kirjallisuuskatsauksen, asiakastapausten analyysin ja ammattilaisille suunnattujen työpajojen avulla. Työpajoissa koottiin ammattilaisten kokemuksia ikääntyneiden ja heidän perheidensä vaikeista elämäntilanteista, niihin vaikuttavista tekijöistä ja käytännön työskentelystä niiden parissa.
Kootun tiedon perusteella rakennetaan ja jäsennetään vaativan perheintervention peruselementit, joita voivat olla esimerkiksi luottamuksellisen suhteen rakentaminen ja verkostotyö. Peruselementtejä testataan käytännössä ja niistä tehdään havaintoja etnografisen aineistonkeruun aikana seuraamalla työntekijöiden työskentelyä käytännössä. Kertyneen tiedon avulla ja yhdessä ammattilaisten kanssa luodaan toimintatapa perhesuhteisiin liittyvien tuen tarpeiden kanssa työskentelyyn gerontologisessa sosiaalityössä.
Tutkimuksen tuotoksena syntyy uuden tiedon lisäksi vaativan perheintervention malli ja ohjeita sen käyttöönottoon hyvinvointialueilla. Mallin on tarkoitus olla valmis vuoden 2028 loppuun mennessä, ja se tulee maksutta kaikkien hyvinvointialueiden käyttöön Innokylässä.
Taustatietoja tutkimuksesta
Hanke toteutetaan vuosina 2026–2028 yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, Soccan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa. Tutkimushanketta koordinoi Itä-Suomen yliopisto.
Tutkimushankkeen yhteistyöalueita ovat Helsingin kaupunki, Kymenlaakson hyvinvointialue sekä Pohjois-Savon hyvinvointialue. STM rahoittaa VAPGE-hanketta sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen valtionavustuksella (VTR).
Lue lisää tutkimuksesta Soccan verkkosivuilta
Lue lisää tutkimuksesta Itä-Suomen yliopiston verkkosivuilta
Lisätietoja

Tiina Soukiala
Tutkija, VAPGE-hanke
050 462 0761
tiina.soukiala(ät)hus.fi

