Sosiaalihuollon työllistymistä sekä työ- ja toimintakykyä edistävät palvelut uudistuvat
STM on käynnistänyt sosiaalihuollon palvelu-uudistuksen, jonka osana tarkastellaan työllistymistä sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluja. Uudistuksen tavoitteena on luoda selkeämpi ja vaikuttavampi palvelukokonaisuus, joka tukee asiakkaiden osallisuutta ja mahdollisuuksia edetä kohti työelämää. Uudistuksessa huomioidaan hallitusohjelman linjaukset ja säästötavoitteet.
Alatyöryhmä (8/2025–1/2026) selvittää, miten osa kuntouttavan työtoiminnan sisällöstä voitaisiin siirtää kuntien työvoimapalveluihin ja millaisia lakimuutoksia tämä edellyttäisi. Kuntouttavaa työtoimintaa koskeva laki nykyisessä muodossaan on tarkoitus kumota ja sen tilalle kehitetään sosiaalihuollon ja työvoimaviranomaisen palveluita. Sosiaalinen kuntoutus jää hyvinvointialueiden vastuulle, mutta sitä tullaan uudistamaan. Osaksi kokonaisuutta otetaan myös vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta.
Nykytilanne hyvinvointialueilla
STM:n ja THL:n toteuttama kysely tänä vuonna työllistymistä edistävistä sosiaalipalveluista kartoitti muun muassa sosiaalisen kuntoutuksen tilannetta hyvinvointialueilla. Kysely oli osa STM:n nykytilan kartoitusta ja siihen vastasi 20 hyvinvointialuetta.
Vuonna 2024 sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaina oli noin 6 800 työikäistä henkilöä. Keskeiset ryhmät olivat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä pitkäaikaistyöttömät.
Palvelun toteutustavat vaihtelivat alueittain: osa tuotti palvelun itse, osa hankki sitä ulkopuolisilta toimijoilta. Sisällöt painottuivat ryhmätoimintaan, arjen taitojen ja elämänhallinnan valmennukseen, yksilöllisiin toimenpiteisin sekä sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin. Taloudelliset kannustimet, kuten matkakorvaukset ja ateriat, olivat käytössä osalla alueista, mutta käytännöt vaihtelivat.
Sosiaalinen kuntoutus etsii paikkaansa kuntoutusjärjestelmässä
Paneelissa todettiin, että sosiaalisen kuntoutuksen rooli on monin paikoin vielä jäsentymätön ja sen toteutukseen liittyy jännitteitä. Palvelu kytkeytyy tiiviisti sosiaalityöhön ja sosiaaliohjaukseen, mutta sillä on myös rajapintoja esimerkiksi tuettuun asumiseen sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Käytännössä sosiaalinen kuntoutus ja kuntouttava työtoiminta usein limittyvät: samoissa ryhmissä voi olla asiakkaita molemmista palveluista, ja sisällöt voivat olla samankaltaisia.
Keskustelua herätti muun muassa, tulisiko palvelun olla tarkasti määriteltyä vai joustavaa, ja painottuuko siinä osallisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen vai työllistymistavoitteet.
Yleisön kommenteissa korostui vapaaehtoisuuden merkitys: pakottaminen ei tue kuntoutumista, vaan asiakkaan oma motivaatio ja mahdollisuus asettaa tavoitteet on ratkaisevaa. Paneelissa painotettiin sosiaalisen kuntoutuksen erityisluonnetta: palvelu tarkastelee asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti arjen näkökulmasta, ja se voi olla ainoa polku palveluihin ja osallisuuteen esimerkiksi kotiin jääville nuorille.
Katse eteenpäin
Sosiaalisen kuntoutuksen nähtiin tarvitsevan tilaa kasvaa erityisesti tilanteessa, jossa kuntouttavaa työtoimintaa supistetaan. Huolena oli riittävien resurssien turvaaminen hyvinvointialueilla ja se, ettei sosiaalinen kuntoutus muutu velvoittavaksi tai yksipuolisesti työllistymispainotteiseksi. Tärkeää olisi, että jo tehty sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö huomioitaisiin tulevassa lainsäädännössä.
Lisätietoa
Seuraavat valtakunnalliset sosku-kahvit järjestetään 12.12. klo 8.30–10.30 teemalla nuorten aikuisten sosiaalinen kuntoutus. Lisätiedot
Sosiaalinen kuntoutus Soccan nettisivuilla
Meneillään olevia kehittämishankkeita
Laatua työkyvyn ja työllistymisen tukeen -hankkeessa (2025–2027) vahvistetaan monialaista yhteistyötä, asiakasosallisuutta ja työnantajayhteistyötä sekä vahvistetaan sosiaalihuollon työllistymistä edistävien palvelujen laatua. Hankkeessa laaditaan sosiaalihuollon työllistymistä tukevien palveluiden nykytilan kuvaus ja päivitetään sosiaalisen kuntoutuksen laatukriteerit. Toteuttajina ovat THL, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialue ja Parik-säätiö.
TEKO-hanke (2024–2027) rakentaa laajaa verkostoa, joka tuo yhteen hyvinvointialueet, kunnat, valtion organisaatiot, järjestöt ja työelämän toimijat sekä asiakkaita tukemaan vaikeasti työllistyvien henkilöiden osallisuutta, toimintakykyä ja työllistymistä.
