Ohjelmassa oli asiantuntija-alustuksia sekä akvaariokeskustelu, jossa ääneen pääsivät hyvinvointialueiden edustajat Länsi-Uudeltamaalta, Vantaa-Keravalta sekä Varsinais-Suomesta. Keskustelua johti Soccan erikoissuunnittelija Tytti Hytti. Tilaisuuden järjestivät sosiaalialan osaamiskeskukset Socca ja Pikassos sekä THL.
Ryhmien merkitys ja monimuotoisuus
Keskustelussa korostui, että sosiaalinen kuntoutus ei ole vain palvelu, vaan se luo myös mahdollisuuden löytää yhteys toisiin ihmisiin, vahvistaa omaa toimijuutta ja rakentaa uutta suuntaa elämälle. Ryhmätoiminta on tässä keskiössä: se tarjoaa turvallisen tilan harjoitella sosiaalisia taitoja, kohdata muita ja tulla kohdatuksi. Monelle asiakkaalle yksilöohjaus toimii tärkeänä alkupisteenä ennen ryhmään siirtymistä. Parhaimmillaan yksilö- ja ryhmätyö kulkevat rinnakkain, tukien toisiaan asiakkaan polulla.
Kokemusasiantuntija Vantaa-Keravalta kuvasi, kuinka hän on ryhmien kautta saanut ihmisyyden ja luottamuksen takaisin. Ryhmät voivat olla ensiaskel ulos neljän seinän sisältä, kohti yhteiskuntaa ja uusia ihmissuhteita.
Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmät vaihtelevat kestoltaan ja sisällöltään. On lyhyitä, muutaman kerran tapaamisia ja pidempiä, jopa kuukausien mittaisia prosesseja. Ryhmien teemat ja rakenteet suunnitellaan asiakastoiveiden pohjalta. Osallistuminen voi olla matalan kynnyksen kesäolkkarista tavoitteellisiin ryhmäprosesseihin, joissa menetelminä hyödynnetään esimerkiksi luontolähtöisyyttä, toiminnallisuutta ja luovaa ilmaisua.
Ryhmissä korostuu sosiaalinen vahvistaminen, toisin kuin esimerkiksi työpainotteisessa kuntoutuksessa, jossa keskiössä usein on jonkin konkreettisen taidon oppiminen. Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmissä on aina mukana sosiaalihuollon ammattilainen, ja toiminta on tavoitteellista. Tämä tarkoittaa, että asiakkaan omat tavoitteet huomioidaan ja niitä seurataan.
Tärkeää on jatkumon rakentaminen, esimerkiksi viikkorutiinit tai jatkoryhmät auttavat ylläpitämään saavutettua hyvinvointia. Asiakaspalaute ja ryhmien arviointi ovat keskeisiä toiminnan kehittämisessä. Ryhmätoiminnan vuosikello voi myös auttaa suunnittelussa ja palautteen hyödyntämisessä.
Yksilön rinnalla ja rakenteita ravistellen: naiserityinen sosiaalinen kuntoutus väkivallan kokijoiden tueksi
Kehittäjäsosiaalityöntekijä Elina Perkiö kertoi Polulle – tukea toimijuuden vahvistamiseksi ESR+ hankkeen suunnitelmista. Tavoitteena on kehittää naiserityistä sosiaalinen kuntoutusta ja lähisuhdeväkivaltatyötä Pirkanmaalla. Hanke on syntynyt turvakotien ja asumispäivystysten naisasiakkaiden tarpeista käsin.
Asiakkaiden yhteen kietoutuneet ja kerrostuvat sosiaaliset haasteet kuten asunnottomuus, väkivalta ja riippuvuudet haastavat kehittämään väkivaltaerityistä sosiaalista kuntoutusta, jossa yhdistyy yksilö- ja ryhmätoiminta. Keskeistä on luottamuksen ja turvallisuuden rakentaminen, suhdeperustainen rinnalla kulkeminen, tarpeisiin vastaava ryhmätoiminta yhdessä kumppaneiden kanssa sekä yhteiskehittäminen. Perkiö painotti yksilökohtaisen työn rinnalla rakenteiden tunnistamista asiakkaiden tilanteiden taustalla ja palvelujärjestelmätason muutoksia erityisen vaativissa olosuhteissa elävien asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi.
Sosiaalisen kuntoutuksen lupaus – lunastettavissa?
YTT, dosentti ja yliopistonlehtori Jari Lindhin esitys Lapin yliopistosta tarjosi syvällisen katsauksen siihen, miten hyvinvointialueuudistus on tuonut uusia mahdollisuuksia, mutta myös jännitteitä sosiaalisen kuntoutuksen järjestämiseen.
Sosiaalinen kuntoutus ei ole vain yksilön ja työntekijän välistä vuorovaikutusta ja yksilöllinen interventio, vaan osa laajempaa yhteiskunnallista järjestelmää ja institutionaalinen käytäntö, jossa normit, sääntely ja kulttuuriset oletukset vaikuttavat.
Sosiaalisen kuntoutuksen tulevaisuus vaatii institutionaalista vahvistamista, strategista tahtoa ja käytännön tekoja, sillä muutoin sosiaalisen kuntoutuksen paikka palvelujärjestelmässä ei ole jatkossa itsestään selvä.
On tärkeää, että sosiaalisella kuntoutuksella on tunnustettu ja vakiintunut paikka hyvinvointialueiden palvelurakenteissa, ja se kytketään tiiviisti työllisyys-, koulutus-, terveys- ja asumispalveluihin. Vaikuttavuuden seurannassa tulisi hyödyntää, asiakaspalautetta, tarinallista arviointia ja elämänlaatumittareita. Alueellisissa sosiaalisen kuntoutuksen verkostoissa on myös tärkeää rakentaa yhteistä osaamispohjaa ja käytäntöjä.
Suositut valtakunnalliset sosiaalisen kuntoutuksen kahvit jatkuvat syksyllä
Tulevan syksyn tapaamiset ovat:
pe 26.9. klo 8.30–10.30
Sosiaalisen kuntoutuksen paikka kuntoutusjärjestelmässä
pe 12.12. klo 8.30–10.30
Nuorten aikuisten sosiaalinen kuntoutus
Tervetuloa mukaan jatkamaan keskustelua!
Aiempien tilaisuuksien materiaalit ja muuta lisätietoa löytyy Soccan verkkosivuilta
