Ikääntyneiden palveluasumisen henkilöstön osaamiskartoitus osoittaa tarpeen vahvistaa osaamista ja tukirakenteita

Etelä-Suomen yhteistyöalueen osaamisen ja vaativien asiakastilanteiden kartoitus nostaa esiin hoivatyön monipuolisuuden ja vaativuuden. Yhä huonokuntoisemmat asiakkaat, vaativat omaiset sekä nopeasti lisääntyvä tieto sairauksista ja lääkityksistä haastavat henkilökuntaa ja osoittavat kehittämistarpeita osaamisessa. Erityisesti uhkaavien tilanteiden rauhoittaminen ja lääkkeettömien menetelmien hyödyntäminen kiinnostavat hoitohenkilökuntaa.

teksti Ikääntyneiden palveluasumisen henkilöstön osaamiskartoitus

Soccan tekemä osaamiskartoitus perustuu kyselyyn, johon vastasi yli 1 100 ammattilaista hyvinvointialueiden oman palvelutuotannon ja ostopalveluiden yksiköistä. Selvitys oli toimeksianto Etelä-Suomen yhteistyöalueen iäkkäiden palveluiden työryhmältä. Kysely toteutettiin marraskuun 2025 ja tammikuun 2026 välisenä aikana.

Valtaosa vastaajista (91 %) työskenteli ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä, mutta mukana oli myös henkilöstöä yhteisöllisestä asumisesta, psykogeriatrisista yksiköistä, päihdekuntoutuksesta, kotihoidosta, lyhytaikaisen hoivan yksiköistä sekä arviointi- ja kuntoutusyksiköistä.

Käytöshäiriöt ja väkivallan uhka haasteina arjessa

Kartoituksen keskeinen havainto liittyy arjessa esiintyviin vaativiin tilanteisiin. Erityisesti muistisairaiden, päihtyneiden ja mielenterveyshäiriöisten asiakkaiden käytösoireet kuten levottomuus ja aggressiivisuus kuormittavat henkilöstöä. Peräti 59 prosenttia vastaajista kohtaa väkivaltaa tai sen uhkaa työssään vähintään viikoittain.

Henkilöstö kokee tarvitsevansa lisää ymmärrystä muistisairauksien aiheuttamista muutoksista käyttäytymiseen sekä taitoja tunnistaa psykiatrisia häiriöitä iäkkäillä asiakkaillaan. Lisäksi he toivoivat uusinta tietoa lääkityksistä ja riittävästä hoitovasteesta sekä konkreettisia keinoja ennakoida, ennaltaehkäistä ja hallita äkillisiä uhka- ja väkivaltatilanteita.

Tarve konkreettisille toimintamalleille korostuu erityisesti tilanteissa, joissa resurssit ovat niukat. Yövuorot, vähäinen henkilöstö ja fyysisesti kuormittavat hoitotilanteet heikentävät turvallisuuden tunnetta ja lisäävät tarvetta selkeille toimintatavoille.

Lääkkeettömät keinot ja kohtaamisten rauhoittaminen

Vuorovaikutusta pidettiin yleensä toimivana lääkkeettömänä keinona ehkäistä ja hallita haastavia tilanteita. Myös musiikki, ulkoilu ja muu viriketoiminta päiväaikaan ehkäisevät iltojen levottomuutta. Kokeneemmat työntekijät tunnistavat oman toimintansa kuten äänenkäytön ja rauhallisen kohtaamisen merkityksen tilanteiden hallitsemisessa. Kokemattomammilla työntekijöillä korostui tarve vahvistaa tunnetaitoja ja matalan affektin työotetta, mitkä vaativat käytännön harjoittelua.

Henkilöstö kokee tarvitsevansa lisää valmiuksia kohdata väsyneitä, surullisia, kuormittuneita ja vaativia omaisia. Taito tukea ja ohjata omaisia tiedon äärelle nähdään tärkeänä osaamisalueena. Samalla vastauksissa korostuu tarve tukea työntekijöiden jaksamista ja palautumista kuormittavista tilanteista.

Suosituksena tukirakenteiden ja osaamisen vahvistaminen

Kokonaisuutena kartoitus osoittaa yhtenäisen tarpeen vahvistaa muistisairauksiin liittyvää osaamista, käytösoireiden ennaltaehkäisyä, turvallisuustaitoja ja vuorovaikutusosaamista. Tulokset tukevat näkemystä siitä, että palvelujärjestelmään tarvitaan systemaattisia ratkaisuja osaamisen kehittämiseen sekä hyvien käytäntöjen jakamiseen ja levittämiseen koko yhteistyöalueen laajuisesti.

Tutustu raporttiin tästä

Lisätietoja

Margit Granberg

Erikoissuunnittelija
0400 428 833
margit.granberg(ät)hus.fi