Moninaisuuteen ja vieraskielisyyteen liittyvät erityiskysymykset

Kaikissa ryhmissä nostettiin esiin tulkkaukseen liittyviä haasteita, kuten lainsäädännössä ja lastensuojelussa käytettävän terminologian kääntäminen eri kielille, tulkin osaamisen varmistaminen, vaikeus löytää harvinaisten kielten tulkkeja, tulkin sukupuolen merkityksen huomioiminen ja asiakkaiden mahdollinen epäluottamus tulkin vaitiolovelvollisuuteen. Osallistujat toivat esille sen, että tulkkaus asiakastilanteessa vie usein odotettua enemmän aikaa, mikä tulisi huomioida asiakastyön suunnittelussa.

Haasteiden kuvattiin liittyvän sekä työntekijöiden että asiakkaiden ymmärrykseen. Yhtäältä ymmärryksen haasteiden kuvattiin liittyvän siihen, että suomalainen palvelujärjestelmä, käytännöt ja esimerkiksi vanhemmuutta tai sukupuolirooleja koskevat odotukset voivat olla asiakkaille vieraita ja vaikeasti hahmotettavia. Tällöin tarvitaan monien käsitteiden ja käsitysten sanoittamista. Myös työntekijän on ajoittain kyseenalaistettava omia ennakko-oletuksiaan pyrkiessään ymmärtämään asiakkaitaan. Ensisijaisena työntekijöiden ymmärryksen lisäämisessä nähtiin asiakkaalta kysyminen.

Asiakkaan kulttuuritaustan merkitystä pohdittiin monesta eri näkökulmasta. Yhtäältä painotettiin kulttuurisensitiivisyyttä ja kunnioittavaa suhtautumista erilaisia näkemyksiä, vuorovaikutustyylejä ja arvoja kohtaan. Toisaalta keskustelijat tunnistivat stereotypioiden ja yleistämisen vaarat. Lisäksi painotettiin, että työntekijän tehtävänä on varmistaa, että kulttuurilla ei perustella ihmisoikeuksia loukkaavia tai lainvastaisia käytäntöjä.

Rakenteellisista kysymyksistä esille nostettiin rasismi, joka vaikuttaa asiakkaiden elämäntilanteeseen monin eri tavoin, mutta jota työntekijän voi olla vaikeaa tunnistaa, ja jonka käsittelyyn tarvittaisiin enemmän välineitä. Jako maahanmuuttajiin ja muihin voi ylläpitää osaltaan mielikuvaa muualta muuttaneiden erilaisuudesta. Lisäksi suomalainen palvelujärjestelmä on käytännössä hyvin yksikielinen, vaikka meillä onkin useampi virallinen kieli, eikä monikielisyyttä aina tulkita myönteisesti.

Asiakas- ja arviointityön samanlaisuus asiakkaan taustasta riippumatta

Erityiskysymyksistä huolimatta keskusteluissa nostettiin hyvin paljon myös sitä, mikä asiakastyössä on samanlaista. Samanlaiseksi kuvattiin itse arviointiprosessi, sillä arvioinnin perusstruktuuri on sama kaikille asiakkaille taustasta riippumatta. Lisäksi ammattilaisia ohjaavat samanlainen koulutus, ammattieettiset periaatteet ja tutkimustieto esimerkiksi kiintymyssuhteen ja hoivan merkityksestä lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Lisäksi kaikilla asiakkailla on taustasta riippumatta samat oikeudet ja velvollisuudet.

Yksilöllinen lähestymistapa on osallistujien mukaan toinen tärkeä kaikkea asiakastyötä ohjaava periaate, sillä ammattilaisen tulisi arvioida kunkin asiakkaan yksilöllistä tilannetta ja huomattava tilanteeseen liittyvät riskit ja asiakkaan resurssit, jotka tuottavat hänelle tukea. Tällöin ammattilaisen on tunnistettava yleistämisen vaara kaikkien asiakkaiden kohdalla.

Lapsen edun painottamista korostettiin erityisesti lastensuojelussa, sillä sen tulisi olla aina työskentelyn keskiössä. Lapsen etu painottuu vanhempien kanssa työskentelyssä, sillä usein kaikki työskentelyn osapuolet haluavat lapsen parasta, vaikka näkemykset siitä millä tavoin ja missä olosuhteissa se parhaiten toteutuisi, olisivatkin erilaiset.

Luottamuksen ja kielen merkitys

Webinaarikeskusteluissa luottamuksen merkitys nousi esiin useassa yhteydessä. Osallistujat kuvasivat sen olevan keskeinen hyvän asiakastyön elementti ja tavoite, sillä se vaikuttaa asiakkaan sitoutumiseen työskentelyyn. Luottamuksen rakentaminen ei ole helppoa, mikäli suhtautumista värittävät aiemmat kielteiset viranomaiskokemukset tai mikäli asiakkaiden odotukset palveluita kohtaan eivät toteudu. Luottamuksen rakentumisen kannalta keskeisinä toimintatapoina kuvattiin läpinäkyvyys, jolloin avataan sitä mitä kussakin asiakastilanteessa tapahtuu.

Kielellä on iso merkitys sekä arviointityöskentelyn että luottamuksen rakentamisen näkökulmasta. Käytännöstä kuullut kokemukset kuitenkin viittaavat siihen, että kielellisistä oikeuksista ja sosiaalityöntekijöiden laajasta osaamisesta huolimatta esimerkiksi tulkkauksen saatavuuteen ja laatuun liittyy haasteita, ja että kielelliset kysymykset kytkeytyvät usein myös moniin muihin tekijöihin. Merkitykselliseksi kuvattiin sen pohtiminen, millä tavalla asiakkaiden taustaan liittyviä kysymyksiä tulisi tarkastella sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa sekä tutkimuksessa, jotta yhteiskunnallista eriarvoisuutta voisi vähentää ja työntekijöiden osaamista lisätä.

Kirjoittajat:
Eveliina Heino, tutkijatohtori
Jenni Repo, tutkimuskoordinaattori

Lastensuojelu lapsen etuna? Lapsen hyvinvoinnin arviointi lastensuojelussa ja sen rajapinnoilla hankkeen (ETU-tutkimus) webinaariin Moninaisuus ja monikielisyys arviointityöskentelyssä 5.11.21 osallistui sosiaalityöntekijöitä, kehittäjiä ja muita asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Tutkimushankkeen yksi tavoite on käytäntösuosituksen pohtiminen. Keskustelu käytännöistä ja kokemuksista on osa tutkimushanketta.

Eveliina Heinon ja Maija Jäppisen aiempi blogikirjoitus Kielen merkitys arviointityössä (linkki)