Tutkimuksen esittely

Tutkimuskysymykset: 

1) Millaiseen tulkintaan lapsen hyvinvoinnista ja lapsen edusta ammattilaiset sitoutuvat tehdessään arviointia ja mitkä tekijät ohjaavat tuota arviointia silloin, kun ammattilaiset ratkaisevat lapsen ottamista lastensuojelun toimien piiriin? 

2) Miten ARVOA© -menetelmä spesifinä lapsen tilanteen ja sen seurannan arviointimenetelmänä vaikuttaa lapsen tilanteen arviointiin ja millaista tietoa hyvinvoinnista ja lastensuojelun toimien vaikutuksista se tuottaa? 

3) Millaista tulkintaa lapsen hyvinvoinnin ja lapsen edun arvioinnista ja lastensuojelulta vaadittavista toimista lastensuojelun asiakkaat painottavat tilanteissa, joissa lapsen ottaminen lastensuojelun asiakkaaksi on esillä? 

4) Miten lastensuojelun ammattilaisten arviointeja ja arvioinnin vaikutuksia ohjataan ja seurataan organisaatiotasolla ja palvelujärjestelmien rajapinnoilla ja millaista tietoa ne tuottavat lasten hyvinvoinnin arvioinnista ja lastensuojelun tehtävästä? 

Tutkimuskysymyksiin etsitään vastauksia seuraavilla tavoilla: 

Ammattilaisten arviointiosaaminen, vastuututkija Anne-Mari Jaakola

Ammattilaisten arviointiosaamista kartoittavalla kyselyllä haetaan vastauksia siihen, mitä tekijöitä sosiaalityöntekijät huomioivat arviointia tehdessään sekä millaisilla käytännöillä, orientaatioilla ja osaamisella arviointia tehdään. Kysely tuottaa tietoa lapsen tilanteen arvioinnista ilmiönä Suomessa, se mahdollistaa arvioinnin tekemisen tapojen vertailun sekä alueellisen ja kuntakohtaisen tarkastelun. Kyselyllä tavoitellaan koko Suomen kattavaa tiedonkeruuta. Kysely suunnataan kuntien kautta sosiaalityöntekijöille, jotka työssään tekevät lapsen tilanteen arviointia. Voit lukea kyselyn tietosuojailmoituksen tästä (linkki).

Ammattilaisten ja esihenkilöiden arviointikäytännöt, vastuututkija Minna Veistilä

Tutkimusosiossa olemme kiinnostuneita siitä, miten organisaatiot määrittelevät lastensuojelun institutionaalista tehtävää lastensuojelun tarpeen arvioinnin järjestämisellä. Millaisella käsikirjoituksella lastensuojelun tarpeen arviointia ohjataan eri organisaatioissa? Miten lastensuojelun tarpeen arviointi on järjestetty? Millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja järjestämisessä on (profiilit)? Miten haastateltavat perustelevat valitun organisointitavan lastensuojelun institutionaalisen tehtävän toteuttamisen välineenä? Miten erilaiset organisointitavat ja ohjeistukset määrittelevät lapsen hyvinvoinnin lastensuojelun tehtävänä? 

Näihin tutkimuskysymyksiin haemme vastauksia arviointia ohjaavien esihenkilöiden haastatteluista. Haastattelemme puhelimitse 22 tulevien hyvinvointialueiden keskuskunnissa tai kuntayhtymissä työskentelevää lapsiperhepalvelujen ja/tai lastensuojelun esihenkilöä, joilla on paras ymmärrys oman organisaationsa arviointitoiminnan järjestämisestä ja tuottamisesta. 

ARVOA-menetelmä, vastuututkija Elina Aaltio

Tutkimusosiossa tarkastellaan sitä, millaisia vaikutuksia ARVOA© -menetelmän käytöllä on asiakastyöhön, ja miten luotettavia menetelmästä johdetut mittarit ovat lapsen tilanteen kartoittamisessa ja seurannassa. Osiossa kerätään sekä laadullinen että määrällinen aineisto, joka muodostuu ARVOA© -menetelmää käyttäneiden työntekijöiden haastatteluista, menetelmällä tuotetusta lomakeaineistosta ja rekisteriaineistosta. Tutkimuskysymyksiä ovat seuraavat: Millaista tietoa menetelmällä tuotetaan lapsen ja perheen hyvinvoinnista ja palvelutarpeista? Ovatko ARVOA© -menetelmän lomakkeet käyttökelpoisia? Ovatko niistä johdetut mittarit luotettavia ja soveltuvia vaikuttavuuden arviointiin? Vaikuttaako menetelmän käyttö asiakastyöhön? Entä miten arviointimenetelmä on eri organisaatioissa otettu käyttöön? Aineisto kerätään 1–3 ARVOA© -menetelmää käyttävältä paikkakunnalta. 

Ammattilaisten sekä asiakaskehittäjä- ja kokemusasiantuntijaryhmien näkökulma, vastuututkijat Tuuli Lamponen ja Noora Aarnio

Sekä ammattilaisten että asiakaskehittäjä- ja kokemusasiantuntijaryhmien näkökulmaa arviointiin selvitetään ryhmähaastattelujen avulla. Aineistot kerätään käyttäen tapausesimerkkiä (vinjetti). 

Ammattilaisten ryhmähaastattelut toteutetaan lastensuojelulain ja/tai sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Huomio kiinnitetään faktuaaliseen ja normatiiviseen tulkintaan lapsen hyvinvoinnista, lapsen edusta, sekä tarvittavista palveluista silloin, kun arvioidaan lastensuojelun asiakkuuden tarvetta. Vinjetti toimii ammattilaisten tiedon, käsitysten ja arvostusten esiintuojana. Kuvitteellisen tapausesimerkin pohjalta kysytään sitä, miten ja miksi tilanteessa tulisi toimia ja millaisiin muutoksiin toimilla pyritään. 

Asiakaskehittäjä- ja kokemusasiantuntijahaastatteluiden tarkoituksena on selvittää, millainen näkemys lastensuojelun kehittäjä- ja kokemusasiantuntijoilla on lapsen hyvinvoinnista, lapsen edusta ja tarvittavista palveluista silloin, kun arvioidaan mahdollisen lastensuojelun asiakkuuden tarvetta.  

Moninaisuus ja monikielisyys arviointityöskentelyssä, Eveliina Heino

Moninaisuuden ja monikielisyyden teema on läsnä hankkeen aineistoissa erityisesti silloin kun tarkastellaan ammattilaisten ja esihenkilöiden arviointikäytäntöjä. Tällöin huomion keskiössä ovat monikielisyyden erityiskysymykset ja käytännöt arviointityöskentelyssä. 

Arviointi kiireellisissä sijoituksissa, Maija Haapala 

Maija Haapala tekee väitöstutkimusta nuorten kiireellisistä sijoituksista. ETU-hankkeessa Maija tutkii nuorten kiireellisen sijoituksen päätösasiakirjoja ja niissä tehtävää arviointia ja perustelua.

Tutkimuksen hallinnollisesta kokonaisuudesta vastaa johtaja Pirjo Marjamäki (Socca) ja tutkimuksesta vastaa professori Tarja Pösö (Tampereen yliopisto). 

Tutustu tutkimussuunnitelmaan: Lastensuojelu lapsen etuna (pdf)