Kehittämiskauden teemat ja tavoitteet

Kehittämiskauden 2018-2020 teemoina olivat Kotona kuntoutumisen mallin juurruttaminen, päivystyksellisten mallien kehittäminen sekä yksinäisyyden ja turvattomuuden kysymysten ratkominen. 

Kauden tavoitteena oli kehittää toimintatapoja ja käytäntöjä, jotka:

• Tukevat kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja mahdollisuutta elää omanlaista elämää yhteisön jäseninä sekä
• Antavat hyvän tuen ja turvan erilaisissa eteen tulevissa äkillisissä tilanteissa.

Tältä sivulta voit lukea tarkemmin kehittämisteemoista ja -tavoitteista.

Kotona tapahtuva kuntoutus -mallin juurruttaminen

Kotona tapahtuva kuntoutus tähtää ikäihmisen kotona asumisen tukemiseen ja elämänlaadun ja arjen hyvinvoinnin kohentumiseen tai säilymiseen. Tärkeää on huomioida kuntoutujan omat toiveet ja miettiä yhdessä, millä tavoitteilla ja keinoilla näihin päästään. Monissa maissa on havaittu, että tällainen ikäihmisen voimavaroihin ja omaan tavoitteeseen nojaava toimintatapa on vaikuttava tapa toimia.  

Pekkanen, Ronkainen ja Piipponen toteavat Intoa kuntoutumiseen -oppaassaan, että kuntoutus on prosessi, jonka tuloksena ihminen yhteistyössä ammattilaisten kanssa tai heidän tuellaan kykenee jälleen käyttämään heikentyneitä tai kadonneita sekä olemassa olevia kykyjään. Pohjimmiltaan onnistunut kuntoutus saa aikaan myönteisen muutoksen asiakkaan käsityksessä itsestään ja omasta pystyvyydestään.  

GeroMetro-verkostossa jatkettiin edellisellä kaudella käynnistynyttä työskentelyä ”Kuntoutus kotona” -teeman parissa erityisesti keskittyen edellisellä kaudella kehitettyjen toimintojen juurruttamiseen ja vahvistamiseen. Kauden työskentelyn aloittamiseksi työstettiin edellisen kauden tulosten pohjalta Kotona kuntoutumisen synteesimalli (PDF). Kauden aikana ja kuntien kehittämistehtävissä syvennyttiin mm. tavoitteiden asettamiseen, toiminnan arviointiin, seurantaan, omaisten huomioimiseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. 

Kauden kuluessa mallin osakokonaisuuksia julkaistiin Terveyskylän Kuntoutumistalossa. Kuntoutumistalossa kokonaisuudessaan julkaistu Ikäihmisen kotona kuntoutumisen polku esittelee kotona asuvien ikäihmisten erilaisia kuntoutumisen muotoja ja käytäntöjä. Sisällön myötä esimerkiksi kotikuntoutus ja etäkuntoutus tulevat tutuiksi ja samalla niiden kansallisesti yhteiset piirteet on kuvattu. Muita teemoja ovat muun muassa mitä itse voi tehdä oman kuntoutumisensa hyväksi ja kuinka lähiverkosto voi tukea kuntoutumista.

Kuntoutumisen käytäntöjen yhtenäistäminen ja parhaiden toimintatapojen kiteytys selkeiksi ja helposti saatavilla oleviksi ohjeiksi auttaa vahvistamaan ikäihmisten ja heidän omaistensa toimijuutta. Samalla ikäihmisten kanssa työskentelevien ammattilaisten työskentely helpottuu ja työn laatu paranee ja yhdenmukaistuu.

Tutustu

• Kuntien kehittämistehtävien tuloksiin kuntoutukseen liittyen
• Oppaisiin ja muihin tuotoksiin
• Ikäihmisen kotona kuntoutumisen polkuun   

Päivystyksellisten mallien kehittäminen

Vanhuspotilaiden vieminen päivystykseen ei välttämättä paranna heidän tilannettaan. Päivystyksessä ei myöskään ole keinoja helpottaa vanhusten sosiaalisesta tilanteesta johtuvaa hätää. Yksinäisyys, turvattomuus tai akuutit asumisen ongelmat ovat monen päivystys- tai ensihoitokäynnin taustalla. Tärkeää olisi vanhusten akuuttitilanteiden hoitaminen nykyistä enemmän palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämä olisi mahdollista parantamalla palvelutalojen ja kotihoidon työntekijöiden osaamista ja tarjoamalla heille nykyistä enemmän tukea ja konsultaatiota akuuttitilanteissa.

Päivystyksellisten mallien kehittäminen aloitettiin yhteistyössä jo aiemmin käynnistyneen Helsingin PÄTIJÄ-hankkeen kanssa. Päivystyksellisten tilanteiden kehittämisessä nähtiin tärkeäksi työstää kunnille yhtenäisiä ohjeita sekä vakioida toimintatapoja. Kehittämisen kohteina olivat mm. mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvät hoitopolut ja -käytännöt, toimintatavat hätätilanteissa sekä tunnistaminen, ennakointi ja seuranta. Tavoitteena oli kehittää toimintatapoja, joilla tuetaan ikääntyneiden turvallista kotona asumista erilaisissa äkillisissä elämäntilanteissa.

 Tutustu

• Kuntien kehittämistehtävien tuloksiin päivystyksellisiin tilanteisiin liittyen
• Oppaisiin ja muihin tuotoksiin
• Muistilista kuntoutuksen seurantaan (terveyskyla.fi) 

Yksinäisyyden ja turvattomuuden kysymykset

Yksinäisyys liittyy usein elämän muutoskohtiin kuten omaan tai läheisen sairastumiseen tai läheisten kuolemaan. Ikäihmisten yksinäisyyttä voivat lisätä fyysisen toimintakyvyn heikentyminen ja elinympäristön rajoitteet, mutta myös kokemus siitä kuinka tulee kohdatuksi yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä.

Yksinäisyyden vähentämiseen on käytössä paljon erilaisia keinoja kuten vertaisryhmät, tukihenkilötoiminta ja matalan kynnyksen kohtaamispaikat. Tutkimuksen valossa yksi tehokkaista keinoista on vertaistuki. Merkityksellistä on myös se, että palveluneuvojat ja -ohjaajat ovat tietoisia sosiaalisen tuen tarpeista ja keinoista vastata siihen. 

Keskeisenä haasteena on se, miten tavoitetaan yksinäisyydestä kärsivät ikäihmiset. Tässä voi olla apua jalkautuvasta ja etsivästä työstä. Tärkeää on myös se, että aidosti tunnistetaan yksinäisyyden taustalla olevat tuen tarpeet ja elämäntilanteet, jotta osataan tarjota oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea. 

GeroMetron työskentelyssä haluttiin selvittää, miten ikääntyneiden osallisuutta ja osallistumista tuetaan sekä minkälaisin keinoin ratkotaan yksinäisyyden ja turvattomuuden kysymyksiä. Työskentelyn kuluessa tehtiin mm. laaja yksinäisyyteen liittyvä selvitys ikäihmisille, laadittiin ammattilaisille työkalu yksinäisyyden kysymysten kartoittamiseen sekä viritettiin yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Tutustu

• Kuntien kehittämistehtävien tuloksiin yksinäisyyteen liittyen