Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa käytössä olevan työhyvinvointimittarin, Tyhypuntarin, tarkoituksena on kertoa johdolle kolmen tärkeimmäksi koetun aihealueen tilasta ilmapuntarin tavoin. Lyhyt kysely voi antaa varhaisen hälytyksen, jos jokin tärkeäksi määritellyistä asioista ei suju. Kolmen kuukauden välein toistetut kyselyt mahdollistavat nopean reagoinnin tilanteeseen. 

Kyselyssä on vain kolme kysymystä: Miten työt sujuvat, miten työntekijä kokee oman jaksamisensa ja miten esimies on tukenut työntekijää viime aikoina. Kysymyksiin vastataan viisiasteisella Likert-asteikolla, ja jokaisen kysymyksen jälkeen on mahdollista antaa myös sanallista palautetta.

Esimiesten kokemuksia 

Opinnäytetyötä varten tehtiin teemahaastatteluja, joissa neljä Espoon kotihoidossa esimiestehtävissä työskentelevää esimiestä kertoi kokemuksiaan Tyhypuntarin käytöstä. Haastateltujen mukaan tuloksia voi parhaimmillaan käyttää onnistumisen mittarina. Tuloksista nähdään kotihoidon keskiarvo ja se, missä asioissa omassa työyksikössä on onnistuttu. Useamman mittauskerran tulosten tarkastelu näyttää kehityssuunnan. Esimies saa mahdollisuuden puuttua asioihin ja selvitellä niitä tarkemmin. Jos jokin tulos ihmetyttää, on helppoa ottaa asia puheeksi ja kysyä, mitä vastaajat ovat ajatelleet vastausta antaessaan. Numeroiden takaa voi löytyä konkreettisia kiitoksen aiheita tai parannettavia asioita.

Kaikki esimiehet toivat vahvasti esiin sen, että koko työyhteisön on oltava mukana työhyvinvoinnin kehittämisessä, jos mielitään saada tuloksia aikaan. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on oma tehtävänsä ja vastuunsa työhyvinvoinnista ja sen kehittämisestä. Haastattelujen perusteella voi vetää varovaisen johtopäätöksen, että niissä yksiköissä, joissa oli käytetty aikaa tulosten käsittelyyn ja yhdessä pohtimiseen, myös tulokset näyttivät paremmilta kuin yksiköissä, joissa niitä ei käsitelty. Vuoropuhelu organisaation kaikilla tasoilla tukee työhyvinvointia.

Koskipa kehittäminen mitä työn osa-aluetta hyvänsä, työntekijöiden osallistuminen ja osallistaminen oman työnsä ja työympäristönsä kehittämiseen on tärkeää. He ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita.  Parhaiten onnistutaan, kun muutosta valmistellaan yhdessä ja edetään pienin askelin, kokeilujen kautta.  Kun todellinen muutostarve on noussut esiin yhteisen pohdinnan tuloksena, uusien toimintamallien juurruttamiseen kuluva aikakin lyhenee.

Seitsemän vinkkiä esimiehille - näin saat enemmän hyötyä työhyvinvointimittausten tuloksista

Haastatellut esimiehet toivat esille useita keinoja mittaustulosten tehokkaampaan hyödyntämiseen. Vinkkejä voi hyödyntää kaikissa organisaatioissa, joissa tehdään työhyvinvointimittauksia. Pääasia on, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn, kyselyn tuloksia käsitellään yhdessä, päätetään kehittämiskohteet ja kehittämistyön tuloksia seurataan.

1.       Kannusta vastaamaan.

2.       Varmista, että työntekijöillä on aikaa vastata kyselyyn.

3.       Käy tulokset tuoreeltaan läpi työntekijöiden kanssa.

4.       Hyödynnä sanallinen palaute.

5.       Pohdi ääneen tuloksissa tapahtuneita muutoksia.

6.       Sopikaa yhdessä kehitettävistä asioista, tavoitteista ja seurannasta.

7.       Anna positiivista palautetta ja kiitä pienistäkin edistysaskelista.

Lue opinnäytetyö kokonaan täältä (Linkki Theseukseen http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317901.

Kirjoittaja on Päivi Lahtinen, joka valmistuu joulukuussa geronomiksi (AMK) .

Lisätietoja paivi.61.lahtinen@gmail.com, p. +358 45 608 6567

Lähde: Sari Bergius & Päivi Lahtinen 2018. Keskiarvoista esimiehen työkaluksi – Työhyvinvointimittauksen tulosten hyödyntäminen kotihoidossa. Opinnäytetyö. Metropolia ammattikorkeakoulu. Vanhustyön tutkinto-ohjelma. http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317901