Paljon sote-palveluita käyttävät ihmiset ovat sote-uudistuksen suurin haaste, mutta myös se ryhmä, joka uudistuksen onnistuessa hyötyy eniten. Tällä hetkellä useat monia palveluita tarvitsevat kokevat palvelujärjestelmän viidakkona ja elämänsä sen kyljessä selviytymistaisteluna. Vastaavasti näiden ihmisten kanssa työskentelevät ammattilaiset kokevat tilanteet välillä haastavina, sillä monimutkaisiin elämäntilanteisiin tarvitaan eri ammattilaisten syvällistä paneutumista ja yhteisosaamista.

Organisaatioiden valmistautuessa kilpailutilanteeseen sujuva yhteistyö voi vaarantua, vaikka uudistuksesta puhutaan integraationa. Meneillään olevan muutoksen keskeneräisyys ja toisaalta kiivaalta tuntuva paine sen valmiiksi saattamiseen voivat aiheuttaa pelkoa sekä asiakkaissa että ammattilaisissa. Huoli erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten pärjäämisestä ja vaikeiden tilanteiden ratkomisesta on suuri, ja nyt käytävän keskustelun rinnalle tarvittaisiin kokemusasiantuntijuuden ja ruohonjuuritason työntekijöiden ymmärrystä.

Tutkimusraportti muistuttaa kreivin aikaan, että työntekijöiden ja paljon palveluita tarvitsevien ihmisten tulee olla kehittämisessä mukana. Eikä vain sivulauseena, vaan kiinteänä osana työskentelyä.

Raportti painottaa myös, että paljon palveluita tarvitsevat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Yhden osan tästä joukosta muodostavat ikäihmiset, joiden elämäntilanteita mutkistavat erilaisten sosiaalisten ja terveydellisten kysymysten lisäksi korkea ikä, ja usein toisenlaiset median ja palveluiden käyttötottumukset verrattuna nuorempiin sukupolviin. Digitaaliset ratkaisut ja omahoito ovat hienoja mahdollisuuksia, mutta niiden muodostuminen osaksi ikäihmisten arkea vaatii pitkäjänteistä työtä lähellä ihmistä riittävillä henkilöresursseilla.

Tämän päivän Helsingin sanomissa on analyysi vastikään Suomessa käyttöönotetun, Tanskasta lainatun työttömyyden aktiivimallin hyvistä ja huonoista puolista. Yhtenä merkittävänä huomiona on otsikkoonkin nostettu asia: Tanskassa työvoimavirkailijalla on 12 asiakasta, Suomessa 166. Sote-uudistuksen keskeisen osan, palvelutarpeen arvioinnin, pullonkaula tullee olemaan sama. Ajatus keskitetystä palvelutarpeen selvittämisestä on kannatettava, mutta erityisesti paljon palveluita tarvitsevien kohdalla konkreettinen neuvonnan ja ohjauksen tarve on suuri ja vaatii onnistuakseen työntekijälle mahdollisuutta paneutua asiakkaan elämäntilanteeseen. 

Tärkeää on myös pitää huolta siitä, että tulevat sote-ratkaisut eivät luo uusia raja-aitoja ja katkoksia asiakkaan henkilökohtaisen palvelupolkuun. Kuten Kunnallisen kehittämissäätiön tutkimusraportin johtopäätelmissäkin todetaan, ns. yhteisasiakkaat tarvitsevat jatkuvuutta ja monipuolista tukea. Pitkäaikainen suhde työntekijään edistää asiakkaan sitoutumista ja lieventää negatiivista tunnekuormaa mahdollistaen soten todellisen päämäärän, sosiaali- ja terveyserojen aidon kaventamisen.

KAKS - Kuntallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisu