Mielen hyvinvointi on muistisairaan ihmisen toimintakyvyn perusta. Psyykkiset voimavarat varmistavat sen, että muistikuntoutuja jaksaa osallistua, yrittää ja pystyy kokemaan onnistumisen tunteita. Mielen hyvinvointi on myös olennainen osa koettua elämänlaatua. Se ei koske pelkästään muistikuntoutujaa, vaan sillä on suuri merkitys myös omaishoitajille. Omaishoitajat kokevat omaishoidettavan mielialanvaihtelut läheltä, ja ne vaikuttavat voimakkaasti omaishoitajien jaksamiseen ja kuormittuneisuuden tunteeseen. Juuri omaishoidettavien tunne-elämän ja käyttäytymisen muutokset ovat suurin syy omaishoitajien uupumiseen ja omaishoidettavan laitoshoitoon siirtymiseen. 

Kuntouttavan päivätoiminnan tavoitteena on muistikuntoutujan psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn tukeminen. Näin pyritään sekä ylläpitämään toimintakykyä mahdollisimman pitkään että pidentämään kotona asumisen aikaa. Jotta toimintaa pystytään kehittämään tulokselliseen ja kustannustehokkaaseen suuntaan, täytyy päivätoiminnan vaikuttavuutta tutkia. Aiheesta on kaiken kaikkiaan tehty toistaiseksi melko vähän tutkimusta.  

Omaishoitajat havainnoijina  

Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä omaishoitajaa kahdesti: helmikuussa ja toukokuussa 2015. Ensimmäisen haastattelun aikaan omaishoidettava oli juuri aloittanut päivätoiminnan ja jälkimmäisen haastattelun aikaan jakso oli kestänyt noin 16 viikkoa. Havainnoijiksi valittiin omaishoitajat, koska he tuntevat omaishoidettavat parhaiten ja heillä on yleensä selkeä kuva omaishoidettavan mielialasta ja sen muutoksista.  

Haastatteluja varten laadittiin kyselylomake ja valittiin kaksi mieliala- ja elämänlaatumittaria: The Cornell-Brown Scale for Depression and Quality of Life in Dementia (CBS) ja Quality of Life in Late-Stage Dementia (QUALID)

Kaksi omaishoitajaa jäi pois jälkimmäisestä haastattelusta, joten lopulliset tulokset koostuvat pääasiassa kolmen omaishoitajan kokemuksista ja havainnoista.  

Päivätoiminta piristi, entä mieliala? 

Tulokset olivat mielenkiintoisia. Omaishoitajien kokemuksen perusteella päivätoiminta oli piristänyt omaishoidettavia. Se näkyi erityisesti siinä, että omaishoidettavat palasivat päivätoiminnasta kotiin hyväntuulisina.

Omaishoitajat tunsivat päivätoiminnan tukevan myös heitä itseään. Viikoittainen vapaapäivä oli tärkeä henkireikä ja helpotti sitovuuden tunnetta. Kuulumisten vaihto päivätoiminnan henkilökunnan kanssa antoi kokemuksen siitä, että vastuuta omaishoidettavan hyvinvoinnista voi jakaa. Se helpotti kuormittuneisuuden tunnetta. Kaiken kaikkiaan omaishoitajien puheesta tuli esiin, että he olivat erittäin tyytyväisiä kuntouttavaan päivätoimintaan palveluna. 

Mielialamittareiden kokeilusta saatujen tulosten mukaan mieliala ja elämänlaatu olivat kaikilla kuntoutujilla kuitenkin laskeneet neljän kuukauden aikana, mutta mittareiden kokeiluun osallistuneiden pienen määrän takia kokeilusta saatuja tuloksia ei voi yleistää.  On myös vaikea sanoa, mikä tämän ristiriitaiselta vaikuttavan tuloksen takana on. Päivätoiminnan lisäksi muistikuntoutujan mielialaan vaikuttavat monet muutkin elämään liittyvät tekijät, joita ei tässä opinnäytetyössä kartoitettu. Tämän lisäksi tutkimusten mukaan myös omaishoitajan oma mieliala vaikuttaa siihen, kuinka hän kokee omaishoidettavan mielialan ja arvioi sitä. Myös omaishoidettavan läsnäolo haastattelutilanteessa vaikuttaa tuloksiin. 

Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös etsiä mielialamittari, joka soveltuisi päivätoiminnan henkilökunnan käyttöön. Tulosten perusteella The Cornell-Brown Scale for Depression and Quality of Life in Dementia (CBS) voisi sopia päivätoiminnan asiakkaan havainnointiin omaishoitajan tekemänä. Omaishoitajat ymmärsivät kysymykset hyvin ja täyttäminen vaikutti sujuvan suurimmaksi osaksi vaikeuksitta. Vastaaminen kesti noin 12–15 minuuttia. Se on kohtuullinen aika kun ajatellaan sitä, kuinka paljon päivätoiminnan henkilökunnalla on käytettävissä resursseja haastatteluihin.  

Mieliala muistikuntoutuksen keskiöön  

On selvää, että muistikuntoutujien mielialaan kannattaisi tulevaisuudessa kiinnittää paljon enemmän huomiota, sillä eteneviin muistisairauksiin liittyy hyvin usein tunne-elämän muutoksia, kuten masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Mielen hyvinvointi on jokaisen ihmisen oikeus ja se vaikuttaa muistikuntoutujan yleiseen toimintakykyyn ja fyysisen kuntoutuksen tuloksellisuuteen. Tämän lisäksi omaishoidettavan mieliala vaikuttaa omaishoitajan jaksamisen ja kuormittuneisuuden tunteeseen.  

Muistisairaan ihmisen vaikuttavalla, mielialaa tukevalla kuntoutuksella voidaan saavuttaa merkittäviä sekä inhimillisiä että taloudellisia hyötyjä. Kuntoutuksen avulla on mahdollista pidentää muistikuntoutujan kotona asumisen aikaa ja keventää omaishoitajan kuormaa. Kummankin elämänlaatu paranee, ja mitä pitempään muistikuntoutuja pärjää kotona, sitä suuremmat ovat yhteiskunnalle kertyvät säästöt.  

Kirjoittaja on geronomiopiskelija Metropolia ammattikorkeakoulusta.

Tutustu opinnäytetyöhön ja lähteisiin

Pääkaupunkiseudun ikäihmisten palvelujen kehittämisverkosto GeroMetro  pääkaupunkiseudun kuntien sekä Keravan ja Kirkkonummen yhteistyötä, jonka tavoitteena on hyvinvoiva ikäihminen. 

Vuonna 2014 perustetussa verkostossa yhdistyy moninainen sosiaali- ja terveydenhuollon osaaminen, kehittäminen ja tutkimus. Kauden 2016-2018 kehittämisteema on kotona tapahtuva kuntoutus

Lue lisää www.socca.fi/gerometro