Yksinäisyyden poistaminen tai torjuminen ei ole helppoa. Eurostatin mukaan Suomessa 41% kotitalouksista on yhden hengen talouksia. Kaupungistuminen on jättänyt suvun tai perheen muodostamia turvaverkkoja etäälle, selviytyminen onnistuu ilman muita ihmisiä, palveluita automatisoidaan. Ikääntyneissä on paljon sellaisia, joille vahvempi sosiaalinen tuki, laajempi verkosto, tiiviimmät kontaktit ystäviin ja perheeseen sekä ikätovereiden seura nostaisivat elämäniloa ja -laatua. 

Ratkaisut ovat monenlaisia ja laatikon ulkopuolelta löytyy lisää

Yksinäisyys ei ratkea millään yhdellä tavalla, eikä koskaan kokonaan. Tutkimuskatsauksia ja -artikkeleita lukiessa käy selväksi, että monenlaisilla interventioilla voi olla yksinäisyyden tunnetta vähentävää vaikutusta, mutta että millään ei sitä aina ja ilmiselvästi ole.

Ratkaisut voivat löytyä paljon myös perinteisten ryhmä- ja ystävätoiminnan ulkopuolelta. Teknologia ja jatkossa virtuaalitodellisuus mahdollistavat yhteyksiä kotoa käsin, julkisen liikenteen käytön lisääminen voi lisätä osallistumista ja aktiivisuutta, kaupunkikulttuurin kehittämisessä kannattaa huomioida huonosti liikkuvat ja ikääntyneet osana muuta massaa.

Hyvälaatuista tutkimusta tarvitaan lisää, jotta ymmärrämme paremmin, minkälaiset ratkaisut voisivat poistaa yksinäisyyden tunnetta. 

Yhteinen kiinnostuksenkohde yhdistää

Yhteenvetona katsausten ja tutkimusten pohjalta uskaltaa sanoa, että ryhmämuotoinen toiminta on usein vaikuttavampaa kuin yksilöinterventiot, ja yhteisen mielenkiinnonkohteen tai -kohteiden ympärille rakentunut ryhmä tehokkaampi kuin nimenomaan ikääntyneille yksinäisille suunnattu. Ryhmämuotoinen muisteluterapia vähensi tutkimuskatsauksessa yksinäisyyden lisäksi masennusoireita (Franck & Molyneux, & Parkinson, 2016), ja tärkeiksi lähtökohdiksi ryhmätoiminnalle ovat osoittautuneet osallistavuus, teoriaperusteisuus, sosiaaliset aktiviteetit sekä toiminnan muokattavuus (Dickens & Richards & Greaves & Campbell, 2011).

Sosiaalisuuden korostaminen tai ryhmätoiminnan suuntaaminen nimenomaan ikääntyneille sen sijaan heikensivät toimintaan sitoutumista (Kharicha & Iliffe & Manthorpe & Chew‐Graham & Cattan & Goodman, … & Walters, 2017).

Ikäerityinen teknologia ja sosiaalinen media mahdollistavat

E-interventioista ei ole johdonmukaista näyttöä (Chipps & Jarvis & Ramlall, 2017), mutta ikääntyneiden omaishoitajien tukeminen Internet-pohjaisella ratkaisulla osoittautui myönteiseksi ja lisäsi omaishoitajien yhteydenpitoa lasten kanssa sekä mahdollisti uusien ystävyyssuhteiden syntymistä (Blusi & Kristiansen & Jong, 2015). Lisäksi teknologisten ratkaisuiden käyttö lisäsi muistisairaiden sosiaalista osallistumista yhdessä katsauksessa (Pinto-Bruno & García-Casal & Csipke &Jenaro-Río & Franco-Martín, 2017). 

Joskus tarvitaan aikaa, ei interventiota

Kotimaisessa 223 osallistujaa käsittäneessä satunnaistetussa kontrollitutkimuksessa 75-79-vuotiaiden fyysisen harjoittelun, sosiaalisen toiminnan ja henkilökohtaisen ohjauksen interventioilla ei ollut vaikutusta masennuksen tunteisiin (Pynnönen & Törmäkangas & Rantanen & Tiikkainen & Kallinen, 2018). Sekä interventioryhmän että vertailuryhmän yksinäisyyden tunteet vähenivät ajan myötä eli interventiolla ei ollut siihen vaikutusta. Interventioryhmän kokemus sosiaalisesta integraatiosta sen sijaan vahvistui, eli joitakin myönteisiä vaikutuksia toiminnalla oli. 

Sosiaalinen pääoma ei ole vain ystäviä

 Sosiaalisen pääoman lisääminen on onnistunut monenlaisilla interventiolla, ja sen vahvistamiseen kannattaa panostaa. 76 artikkelia ja 36 tutkimusta sisältänyt systemaattinen katsaus löysi kahdeksan korkealaatuista koeasetelmaa, joissa sosiaalisen pääoman lisääminen sai aikaan myönteisiä vaikutuksia kokonais-, psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, kuolleisuuteen ja terveyspalveluiden käyttöön (Coll-Planas & Nyqvist & Puig & Urrútia & Solà, & Monteserín, 2016). 

Wikipedia kuvaa sosiaalisen pääoman muodostuvan verkostoista ja niissä syntyvästä luottamuksesta ja vastavuoroisuudesta. Sosiaalista pääomaa rakentavat siis kaikenlaiset harrastus- tai muut yhteisöt, vapaaehtoistyö, auttaminen ja kansalaistoiminta, vastavuoroisuuden kokemus ja kuulumisen tunne; ehkä perinteinen ystävätoimintakin voisi saada muotoja, joissa yhteinen kiinnostuksenkohde tai päämäärä, vaikka kehitysapuprojekti, voisivat liittää yhteen ihmisiä iästä riippumatta.

Sosiaalista pääomaa voidaan tukea esimerkiksi laajentamalla ikääntyneiden elinpiiriä. Julkisen liikenteen käyttö vähensi ikääntyneiden masennuksen ja yksinäisyyden tunteita Englannissa (Reinhard & Courtin & van Lenthe & Avendano, 2018), ja ilmainen joukkoliikenne lisäsi sen käyttöä 8%. 

Yhdessä haasteen äärelle

Yksinäisyyden poistaminen lienee ns. pirullinen ongelma, mutta ihminen on upea ongelmanratkaisukone. Ratkaisut edellyttävät luovuutta ja kaikenlaista osaamista. Ehkäpä yksinäisyyden vähentämisen tai paremminkin sosiaalisen pääoman ja integraation lisäämisen pitäisi olla osa kaupunkistrategiaa läpi toimialojen?

Tekstissä on hyödynnetty alla olevia tutkimuskatsauksia ja tutkimuksia.

Tutkimuskatsaukset

Cattan, M., White, M., Bond, J., & Learmouth, A. (2005). Preventing social isolation and loneliness among older people: a systematic review of health promotion interventions. Ageing & Society, 25(1), 41-67.

Dickens, A. P., Richards, S. H., Greaves, C. J., & Campbell, J. L. (2011). Interventions targeting social isolation in older people: a systematic review. BMC public health, 11(1), 647.

Chen, Y. R. R., & Schulz, P. J. (2016). The effect of information communication technology interventions on reducing social isolation in the elderly: A systematic review. Journal of medical Internet research, 18(1).

Gardiner, C., Geldenhuys, G., & Gott, M. (2018). Interventions to reduce social isolation and loneliness among older people: an integrative review. Health & social care in the community, 26(2), 147-157.

Chipps, J., Jarvis, M. A., & Ramlall, S. (2017). The effectiveness of e-Interventions on reducing social isolation in older persons: A systematic review of systematic reviews. Journal of telemedicine and telecare, 23(10), 817-827.

Pool, M. S., Agyemang, C. O., & Smalbrugge, M. (2017). Interventions to improve social determinants of health among elderly ethnic minority groups: a review. The European Journal of Public Health, 27(6), 1048-1054.

Franck, L., Molyneux, N., & Parkinson, L. (2016). Systematic review of interventions addressing social isolation and depression in aged care clients. Quality of Life Research, 25(6), 1395-1407.

Coll-Planas, L., Nyqvist, F., Puig, T., Urrútia, G., Solà, I., & Monteserín, R. (2016). Social capital interventions targeting older people and their impact on health: a systematic review. J Epidemiol Community Health, jech-2016.

Pinto-Bruno, Á. C., García-Casal, J. A., Csipke, E., Jenaro-Río, C., & Franco-Martín, M. (2017). ICT-based applications to improve social health and social participation in older adults with dementia. A systematic literature review. Aging & mental health, 21(1), 58-65.

Tutkimukset

Reinhard, E., Courtin, E., van Lenthe, F. J., & Avendano, M. (2018). Public transport policy, social engagement and mental health in older age: a quasi-experimental evaluation of free bus passes in England. J Epidemiol Community Health, jech-2017.

Coll‐Planas, L., Valle Gómez, G., Bonilla, P., Masat, T., Puig, T., & Monteserin, R. (2017). Promoting social capital to alleviate loneliness and improve health among older people in Spain. Health & social care in the community, 25(1), 145-157.

 Blusi, M., Kristiansen, L., & Jong, M. (2015). Exploring the influence of Internet‐based caregiver support on experiences of isolation for older spouse caregivers in rural areas: a qualitative interview study. International journal of older people nursing, 10(3), 211-220.

Holt-Lunstad J, Smith TB, Layton JB (2010) Social Relationships and Mortality Risk: A Meta-analytic Review. PLoS Med 7(7): e1000316. https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1000316

Honigh-de Vlaming, R., Haveman-Nies, A., Heinrich, J., & de Groot, L. C. (2013). Effect evaluation of a two-year complex intervention to reduce loneliness in non-institutionalised elderly Dutch people. BMC public health, 13(1), 984.

Kharicha, K., Iliffe, S., Manthorpe, J., Chew‐Graham, C. A., Cattan, M., Goodman, C., ... & Walters, K. (2017). What do older people experiencing loneliness think about primary care or community based interventions to reduce loneliness? A qualitative study in England. Health & social care in the community, 25(6), 1733-1742.

Pynnönen, K., Törmäkangas, T., Rantanen, T., Tiikkainen, P., & Kallinen, M. (2018). Effect of a social intervention of choice vs. control on depressive symptoms, melancholy, feeling of loneliness, and perceived togetherness in older Finnish people: a randomized controlled trial. Aging & mental health, 22(1), 77-84.