Oikeus omankieliseen palveluun

Viittomakielisillä on yhdenvertainen oikeus saada arvio mahdollisista palvelutarpeistaan. Siihen velvoittaa viittomakielilaki, joka edellyttää viranomaisia edistämään toiminnassaan viittomakielisten mahdollisuuksia käyttää ja saada tietoa omalla kielellään. 

 

Miten kuntien palvelut tavoittaisivat viittomakieliset ikäihmiset paremmin? Lähdin etsimään vastausta haastattelemalla Kuurojen liiton aluetyöntekijä/palveluohjaaja Mervi Nevalaista, kurssisuunnittelija Maija Pulkkista ja Helsingin seurakuntayhtymän diakoniatyöntekijää Päivi Korhosta. Tämä blogiteksti perustuu näihin haastatteluihin.

 

Etsivä vanhustyö ja tulkin käyttö

 

Etsivä vanhustyön malli voisi toimia viittomakielisten ikääntyneiden tavoittamisessa. Tässä voisi käyttää apuna kunnan vammaispalvelua tai väestörekisteriä. Viittomakieliset ikäihmiset edustavat kunnissa pientä vähemmistöä, joten resursseja ei tarvittaisi kohtuuttomasti. Jokaiselle tietyn iän, esimerkiksi 75

vuotta ohittaneelle viittomakieliselle lähetettäisiin kirje, jossa ilmoitettaisiin aika, jolloin työntekijä on tulossa kotikäynnille. Moni ei pysty vastaamaan kirjeeseen, joten olisi hyvä, että kotikäynti toteutettaisiin siitä huolimatta. Viittomakielinen ikääntynyt voi vastaamatta jättämisestä huolimatta olla kotona ja odottaa käyntiä.

 

Palveluissa olennaista on, että viittomakielinen ikääntynyt tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itseään koskevat asiat. Tulkkipalvelu mahdollistaa kommunikoinnin viittomakielisen ikääntyneen kanssa, joten työntekijä tilaa kotikäynnille viittomakielen tulkin. Kaikki ikääntyneet eivät kuitenkaan osaa tai pysty käyttämään tulkkia tavalla, jota tulkkipalvelussa edellytetään. Työntekijä saattaa käyttää vaikeaa kieltä, eikä ikääntynyt uskalla kysyä, mitä hän tarkoittaa. Asioita on saattanut jäädä epäselväksi työntekijän sitä lainkaan huomaamatta.

 

Kotikäynnille voi avuksi kutsua mukaan myös Kuurojen liiton aluetyöntekijän/palveluohjaajan tai seurakunnan kuurojentyön diakonityöntekijän, jolle asiakas on yleensä tuttu. Hän voi kertoa kuurojen palveluista ja erityistarpeista sekä olla asiakkaan tukena. Apuvälineasioissa kannattaa kääntyä HYKS kuulokeskuksen puoleen, jossa on kuurojen oma kuntoutusohjaaja.

 

Palvelutarpeen arviointi ja viittomakielen osaaminen

 

Palvelutarpeen arvioinnin tavoitteisiin kuuluu mahdollistaa ikääntyneen itsemääräämisoikeus eli päättää asioistaan mahdollisuuksien mukaan itsenäisesti ja turvallisesti sekä ennaltaehkäistä elämäntilanteen kriisiytyminen. Palvelutarvetta selvitettäessä ikääntynyt nähdään aktiivisena toimijana ja oman elämänsä asiantuntijana. Tilanteessa, jossa palveluntarpeita selvitetään, korostuu kohtaamisen, vuorovaikutuksen ja havainnoinnin merkitys. Tähän tarvitaan yhteinen kieli työntekijän ja asiakkaan välillä. Erityisen tärkeää tämä on viittomakielisen asiakkaan kohdalla.

 

Ihannetilanteessa työntekijä on viittomakielen taitoinen sekä tuntee viittomakielisten ja erityisesti ikääntyneiden kulttuuritaustan. Kommunikointi ilman välikäsiä parantaa mahdollisuutta aitoon kohtaamiseen ja varmistaa ikääntyneen kuulluksi tulemista. Tämä vahvistaa luottamusta ja vähentää väärinkäsitysten muodostumista.

 

Tasavertaisten palveluiden takaaminen viittomakielisille ikäihmisille on kunnan velvollisuus. Tämä kirjoitus tarjoaa lukijalleen mahdollisuuden tarkastella oman kuntansa ikääntyvien viittomakielisten palveluiden tilannetta, ja tarjoaa ideoita tilanteen parantamiseen. Jos huomaat kunnassasi puutteita, nosta asia esiin ja tee vaikka aloite koulutuksesta tai etsivästä vanhustyöstä!

 

Kirjoittaja on geronomiopiskelija ja viittomakielen tulkki.

Lähteet

 

Autio, Tiina – Heikkilä, Minna 2013. Palvelutarpeen arviointi työntekijän tueksi. Saatavana osoitteessa: <http://www.socca.fi/files/4300/Palvelutarpeen_arviointi_-_tyontekijan_avuksi.pdf>. Luettu 1.11.2017.

 

Torboli, Helena – Pulkkinen, Maija (n.d.). Suomen viittomakielisten ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisohjelma. Helsinki: Kuurojen Liitto ry.

 

Viittomakielilaki 359/2015. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015. Saatavana osoitteessa: <https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150359>. Luettu 1.11.2017.

 

Yksilöllistä palvelua viittomakielisille (n.d.). Helsinki: Kuurojen liitto. Saatavana osoitteessa: <file:///H:/KL_aluepalvelut_2017_a4_fi.pdf>. Luettu 1.11.2017.