Jennin vankka ymmärrys ja kokemus toimintaympäristöstä takasi, että työpaja oli käytännönläheinen ja että käsitellyt keissit olivat oikeasta elämästä.

Työpajassa mm. simuloitiin kaksi vaihtoehtoista hoito- ja kuntoutuspolkua sairaalasta kotiin. Havaintona oli, että asiakas voi ahdistua tiedon määrästä eikä välttämättä edes tiedä miksi on sairaalassa. Myönteinen kokemus liittyi pitkälti kohtaamiseen: ammattilaiset esittelivät itsensä ja veivät asiakkaan puolesta tietoa tälle tärkeistä asioista eteenpäin seuraavilla ammattilaisille.

Kotikuntoutuksen aloituspalaveria tarkasteltiin kolmen eri valmiiksi roolitetun tilanteen pohjalta. Tilanteiden purkukeskustelun yhteenvetona kokosimme tarkistuslistan kotikuntoutuksen aloituspalaveria varten. 

Kotikuntoutuksen aloituspalaveri

(Ammattilaiset varmistavat ennen palaveria, että heillä on yhteinen näkemys.)

1. Esittele itsesi.
2. Selvitä, mikä on asiakkaan tarve. Varmista, että on oikea aika kuntoutukselle.
3. Kerro, mitä on kotikuntoutus.
4. Luo emotionaalisesti turvallinen ilmapiiri: kuuntele asiakasta ja toisia osallistujia, istu, toimi rauhallisesti ja käytä tarpeeksi aikaa, ole ystävällinen ja käytä selkeää kieltä.
5. Auta tavoitteen asettamisessa konkretisoimalla asiakkaan tuottamia toiveita ja ideoita.
6. Lavenna ideointia eri paikkoihin: kysy toiveista liittyen kotiin, kodin ulkopuolelle ja esimerkiksi kulkemiseen.
7. Lavenna myös aikaperspektiiviä: mitä asiakas haluaisi saavuttaa nyt, mistä muutoksesta hän haaveilee parissa kuukaudessa, mistä ensi vuonna.
8. Mitä asiakas on tehnyt aiemmin ja mistä hän on nauttinut.
9. Vahvista asiakasta: sanoita hänen vahvuuksiaan ja voimavarojaan.
10. Ehdota erilaisia vaihtoehtoja asiakkaan toiveiden pohjalta.
11. Ehdota yhdessä tekemistä, jos asiakas on epävarma tai pelokas.
12. Ennakoi onnistumista ja sanoita myönteistä tulevaisuutta (esim. ”sitten kun kävely sujuu taas helpommin, voidaan lähteä yhdessä halliin”).
13. Usko asiakkaan kuntoutumiseen.

Draamallisia harjoituksia ja työpajaa pidettiin onnistuneena, ja draamallinen käsittely nähtiin hyvänä toimintatapana asiakkaan äänen ja empaattisen asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Osallistujat saivat paljon oivalluksia ja kokemusperäistä tietoa asiakasta tukevien palveluiden piirteistä, ja toivoivat toimintatapaa myös laajemmin käyttöön. Jatkossa mietitään, mihin työtapaa voidaan soveltaa.