Sote-uudistuksen tuulia

Ikäihmisten palveluista sote-uudistuksessa kertoi Uudenmaan liiton muutosjohtaja Timo Aronkytö. Aronkytö puhui samassa tilaisuudessa myös vuosi sitten ja oli edelleen luottavainen sote-uudistuksen onnistumiseen. Saimme kuulla tiukkaa faktaa uudistuksen etenemisestä ja vaikutuksista eri tasoilla. Suomessa tulee olemaan 18 keskenään hyvin erilaista maakuntaa ja omaa aluetta koskeva päätösvalta on oltava maakunnassa.

Aronkytö muistutti, että viimeistään nyt täytyy kaikkien ammattilaisten kiinnostua tulevasta muutoksesta, sillä palvelujärjestelmän kehittäminen tapahtuu kaikilla tasoilla. Uudistukseen liittyvään lakikolmikkoon eli sote-valinnanvapauslakiin, maakuntalakiin ja sote-järjestämislakiin kannattaa perehtyä ajoissa. On ymmärrettävä, että valinnanvapaus ohjaa yksityisten palveluiden lisääntymiseen.

Digitalisaatioon Aronkytö suhtautui luottavaisen maltillisesti. Robotit kehitetään avustamaan hoitajaa, ei asiakasta. Inhimillisen hoivan arvo ei digitalisaation myötä himmene, vaan pikemminkin korostuu.

Kunnan rooli ikäihmisten hyvinvoinnin lisäämisessä

Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen kertoi kuntalaiskyselyn 2017 tuloksista. Hyvät palvelut, hyvä asuinympäristö ja turvallisuus ovat nousseet kärkeen kuntalaisten arvioidessa tärkeimpiä asioita kotikunnassaan keväällä 2017.

Airaksinen painotti, että sote-uudistuksen myötä kunta ei saa unohtaa perustehtäväänsä, joka on elämän edellytysten luominen. Onnellisuusindekseissä esimerkiksi kulttuurin harrastaminen kohoaa korkealle ja kunnan tehtävänä on mahdollistaa kulttuuritarjonta ja mahdollisuuksia kulttuuriharrastukselle. Kunnan vetovoimatekijöistä on huolehdittava, jotta saadaan henkilökuntaa ja infrastruktuuri sekä palvelu toimivat. Hyvinvointia edistetään pahoinvointia vähentämällä ja elinympäristöä kehittämällä.

Airaksinen avasi myös perusteellisesti ns. Kainuu-hankkeesta saatuja oppeja. Tavoitteena oli määritellä alueen ikääntyneiden lähipalveluiden tarvetta ja tuloksena oli, että lähipalveluita ei voi määritellä ja mikään palvelu ei itsessään vaikuta hyvin- tai pahoinvointiin.

Hankkeessa määriteltiin tutkimukseen osallistuneiden päiväkirjamerkintöjen perusteella seitsemän erilaista asukasprofiilia sen mukaan, miten koti- tai ulkomaailmaan suuntautuneita tai aktiivisia palveluiden käyttäjiä he ovat.

Esimerkiksi kotoilijoiksi profiloitiin kotona viihtyviä, kotiin panostavia henkilöitä, jotka käyttävät palveluita hyvin vähän ja joiden sosiaalinen piiri saattaa olla hyvinkin pieni mutta tiivis. Monipuolisilla verkostoutujilla on laaja sosiaalinen piiri ja he käyttävät palveluita mielellään, kunhan käytettävyys on kohdillaan.

Profiloinnin perusteella on erilaisille kuntalaisille muotoiltu palvelulupauksia heidän tarpeidensa mukaan. Kotoilijoiden arvolupaus koski sähköisten palveluiden edellytyksiä ja monipuolisten verkostoutujien lupaus arjen vaivattomuutta. 

Lopuksi Airaksinen nosti esiin tuloksen, jonka mukaan sekä nuoret että vanhat niin maalla kuin kaupungissa nimeävät merkittävimmäksi hyvinvoinnin nakertajaksi yksinäisyyden ja passivoitumisen. Tutkija totesi, että näihin asioihin kunnilla on erittäin hyvät mahdollisuudet vaikuttaa.

Lisää messujen antia opiskelijan näkökulmasta on luvassa…

Kirjoittaja Kaisa Sjöholm on keväällä valmistuva Metropolian geronomiopiskelija, joka harjoittelunsa aikana tutustuu GeroMetron toimintaan monelta kantilta.

Lue lisää GeroMetron blogeja

Pääkaupunkiseudun ikäihmisten palvelujen kehittämisverkosto GeroMetro  on pääkaupunkiseudun kuntien sekä Keravan ja Kirkkonummen yhteistä kehittämistä, jonka tavoitteena on hyvinvoiva ikäihminen. Verkostossa yhdistyy moninainen sosiaali- ja terveydenhuollon osaaminen, kehittäminen ja tutkimus. Parhaillaan kehittämme kotona tapahtuvaa kuntoutusta.

Lue lisää www.socca.fi/gerometro