Teknologia ei itsessään ratkaise ongelmia, vaan käyttäjä tekee siitä merkityksellistä

Projektipäällikkö ja Minno-koordinaattori Panu Karhinen Metropolia ammatti- korkeakoulusta puhui Kehittyvä vanhustyö -messuilla 13.2.2018 teknologian hyödyntämisestä. Hän totesi, että teknologian kehittämisessä kiinnostuksen pitäisi olla teknologian merkityksessä, joka syntyy vasta toiminnassa. Teknologia ei itsessään ratkaise ongelmia, vaan käyttäjä tekee siitä merkityksellistä. Kehitystyössä on mietittävä aina loppukäyttäjää ja sitä, minkä hänen ongelmansa teknologia ratkaisee.

Karhinen nosti esityksessään esiin myös henkilökunnan aseman teknologian kehittymisessä. On mietittävä niin tietosuoja- kuin eettisiäkin kysymyksiä sekä tietysti käytettävyyttä. Henkilökunta on tärkeässä asemassa teknologian hyödyntämisessä vanhustyössä. Henkilökunnan on osattava itse käyttää teknologiaa, ja sen lisäksi osattava ohjata asiakastaan tai esimerkiksi hänen omaistaan käyttämään sitä.

Kotihoitoa etänä

Mieleeni on jäänyt Pieni Piiri Oy:n perustaja Matti Karin kommentti geronomitutkinnon työelämäpäivästä 2017. Hänen mukaansa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset suhtautuvat keskimääräistä nuivemmin teknologian käyttämiseen työssään. Onkohan siis niin, että ikääntyvät itse eivät sittenkään ole suurin este teknologian hyödyntämiselle? Onko henkilökunnan asenteissa parantamisen varaa, vai onko syynä  epävarmuus omasta osaamisesta? 

Ehkä henkilökunnan kouluttamiseen ja innostamiseen tekniikan käytössä tulisi panostaa enemmän. Pieni Piiri Oy:n mukaan arvioidaan, että 10-20% Suomen 34 miljoonasta kotihoidon vuosittaisesta käynnistä voitaisiin tehdä etänä.

Matti Kari viittasi myös tutkimukseen, jonka mukaan videovälitteinen keskustelu, virtuaalisesti kasvokkain, tuottaa lähes samanlaisen hyvänolontunteen kuin aito fyysisesti kasvokkain kohtaaminen. Hän kehotti muistamaan, että videovälitteinen keskustelu ikään kuin pakottaa esimerkiksi kotihoidon työntekijän keskittymään 100-prosenttisesti asiakkaaseen ja hänen asiaansa. Kotikäynnillä tulee keskustelun lomassa lämmitettyä ruoka, annettua päivän lääkkeet ja avustettua päivittäisessä hygienian hoidossa. Kuulumisiin ja huolenaiheisiin voi tulla vastatuksi siinä sivussa.

Riittävä tuki teknologian käyttöön

Karhinen painotti teknologian merkityksellisyyttä. On mietittävä, ratkaistaanko merkityksellistä ongelmaa ja tuoko teknologia turvaa ja hyvää oloa. Merkityksellisen teknologian käyttö on mahdollista kaikilla elämänlaadun osa-alueilla. Onnistuneeseen teknologian hyödyntämiseen vanhustyössä vaaditaan kolmen tekijän hyvää yhteistyötä. Käyttäjän, eli ikääntyneiden omaa näkökulmaa, vanhustyön ammattilaisia ja teknologian tuottajia.

Etäpalveluissa yhteyksien moitteeton pelaaminen ja tuen saaminen tarvittaessa on välttämätöntä. Teknologia on monille uusi tuttavuus, johon suhtaudutaan välillä epäluuloisesti. Jos tekniikka pettää, on helppo todeta, että vanha keino on parempi kuin pussillinen uusia. Jos laitteen käyttämisessä ilmenee ongelmia, on tuomio yleensä huono käytettävyys, epäkunnossa oleva laite tai yhteyksien pätkiminen. Usein syynä voi kuitenkin olla se, että laitetta ei osata käyttää oikein. Tästä syystä laitteet on luotava käyttäjän tarpeiden mukaan ja riittävästä käytön opastuksesta on huolehdittava.

Robotit hoitajien apuna

Robotti osana vanhusten hoitoa kuulostaa jonkun mielestä karmivalta, toisen mielestä tehokkaalta ja kolmas pohtii jo kielitaitoisten, sukupuolineutraalien ja uskonnottomien robottien tarjoamia mahdollisuuksia. 

Ehkä kannattaisi ainakin antaa mahdollisuus ajatukselle. Robotti keinoälyineen ei korvaa ihmisen kosketusta, keskustelutaitoa, luovuutta tai taiteellisuutta. Se voi kuitenkin mahdollistaa ja helpottaa fyysistä taakkaa, yhteisen kielen puuttumista tai jopa seuran kaipuuta - niin hurjalta kuin kuulostaakin.

Teknologia verkoksi samanhenkisten ihmisten välille 

Laajasti koettu yksinäisyys on suuri ongelma, josta koituu myös monia välillisiä negatiivisia ilmiöitä ja kustannuksia. Teknologian mahdollisuuksia täytyy tutkia lisää, jotta voidaan kehittää uusia käytäntöjä esimerkiksi yhteisöllisyyden lisäämiseksi. 'Ikääntyneet eivät ole homogeeninen ryhmä' -mantraa kuulee usein toisteltavan. Tämän toivoisi näkyvän käytännössä siten, että toimivan teknologian avulla olisi mahdollista löytää esimerkiksi samanhenkisten ihmisten kanssa yhteisiin harrastuksiin, tai keskusteluseuraa silloin, kun aikaisempi sosiaalinen piiri on harvennut.

Kirjoittaja on geronomiopiskelija, joka suorittaa työharjoitteluaan GeroMetrossa.