Huomionarvoista on se, miten tätä sensitiivistä aihetta lähestytään käytännön työtilanteissa, jotka ovat hyvin vaihtelevia jo ikäihmisen yksilöllisistä lähtökohdista johtuen. Lisähaastetta tuo yksinäisyyden subjektiivinen ja kokemuksellinen luonne, minkä vuoksi siitä on hankala muodostaa yleistettävää käsitystä. Tärkeää on kunnioittaa jokaisen ikääntyvän yksityisyyttä, yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. 

Sosiaaliset suhteet ja niiden merkitys

Ensiksi tulee arvioida ikäihmisen sosiaalisia suhteita ja niiden merkitystä juuri kyseiselle henkilölle. Sosiaalisissa suhteissa ilmenevät puutteet ja muutokset sekä sosiaalisten suhteiden laatu ovat seikkoja, jotka voivat antaa viitteitä yksinäisyydestä. Havaintoja voi tehdä myös käänteisesti eli huomioimalla niitä olemassa olevia sosiaalisia suhteita, jotka ehkäisevät yksinäisyyttä. 

Ikäihmisen osallisuus

Toiseksi on tärkeää arvioida niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ikäihmisen osallisuuteen. Toimintakyvyn heikkeneminen, haluttomuus osallistua sekä ulkoiset tekijät kuten taloudellinen tilanne tai liikkumista vaikeuttavat rakenteelliset tekijät voivat estää osallistumista ja lisätä yksinäisyyden kokemusta.

Kokemuksien merkitys

Kolmanneksi tulee huomioida ikäihmisen kokemuksien merkitys, mikä tarkoittaa yksinäisyyttä ilmentävien kokemuksien kuten merkityksettömyyden sekä siihen liittyvien lähinnä negatiivisten tunteiden kuten turvattomuuden havainnoimista. Lisäksi tulee ottaa huomioon elettyyn elämään liittyvät kokemukset, jotka ilmenevät etenkin menneen elämän ja menetettyjen ihmissuhteiden kaipaamisena. 

Koska yksinäisyys on subjektiivinen kokemus, voi jopa yksikin tekijä saada tämän kokemuksen aikaiseksi, minkä vuoksi korostan tässäkin kohdassa ikäihmisen yksilöllistä kohtaamista. Tämän vuoksi ikäihmisten yksinäisyyden tunnistamiseen tarvitaan edellä esitettyjä arvioinnin työkaluja. Harkintaa tarvitaan myös tilanteessa, jossa olemme jo selkeästi havainneet tekijän tai tekijöitä, joiden vuoksi arvelemme ikäihmisen kärsivän yksinäisyydestä. 

Tulisiko yksinäisyys tässä kohtaa nostaa esille vai lähestyäkö asiaa tarjoamalla apua ja tukea esimerkiksi sosiaalisten suhteiden puutteeseen? Ikäihmistä tulisi tarkkailla hyvin herkillä tuntosarvilla ja jälleen kerran arvioida tilannetta kyseisen henkilön yksilöllisistä lähtökohdista käsin.

Tutustu graduun

Hanna Ristolainen (2016): Gerontologisen sosiaalityön prosessi ikäihmisten yksinäisyyden tunnistamisessa ja lievittämisessä