Vierasblogi: Rakenteellinen sosiaalityö - näkökulmana asiakasosallisuustoiminta

Kirjoittajat: Emma Pohjonen (vasemmalla), sosiaalityöntekijä, yhteiskehittäjäryhmän jäsen, Helsinki

Ennu Nurmi (oikealla), sosiaalityöntekijä, yhteiskehittäjäryhmän jäsen, Helsinki

Neea, yhteiskehittäjäryhmän jäsen

Juha, yhteiskehittäjäryhmän jäsen

Helsingin Etelän aikuissosiaalityöhön yhteiskehittäjäryhmä perustettiin vuonna 2019. Esittelimme ryhmämme toimintaa viime marraskuussa Soccan rakenteellisen sosiaalityön aamukahveilla, mistä myös tämä blogikirjoitus sai kimmokkeen. Asiakkaiden osallistumista rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa on tärkeää pitää esillä etenkin aikana, jona sosiaaliturvaan ja sosiaalipalveluihin kohdistuu kiristyksiä ja muutospaineita ja jona muun muassa asunnottomien määrä on lähtenyt kasvamaan pitkään jatkuneen asunnottomuuden vähenemisen jälkeen (ARA 2025).

Yhteiskehittäjäryhmä rakenteellisen sosiaalityön välineenä

Yhteiskehittäjä- ja asiakasraatitoimintaa (asiakasosallisuustoimintaa) voidaan pitää rakenteellisena sosiaalityönä, koska tavoitteena on vaikuttaa palveluihin ja laajemmin yhteiskuntaan sekä niiden syrjiviin tai toimimattomiin rakenteisiin. Asiakasosallisuusryhmien toiminta on vahvasti asiakaslähtöistä rakenteellista sosiaalityötä, koska rakenteisiin pyritään vaikuttamaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Ryhmät antavat työntekijöille vastapainoa yksilö- ja perhekohtaiselle sosiaalityölle ja asiakkaille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa aktiivisina toimijoina. Ryhmät pyrkivät vaikuttamaan alhaalta ylöspäin ja tuomaan esiin asiakasnäkökulmaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen.

Etelän aikuissosiaalityössä olemme halunneet korostaa asiakkaiden ja työntekijöiden tasavertaisuutta kehittämistyössä nimeämällä ryhmän yhteiskehittäjäryhmäksi. Raati ottaa kantaa sille käsiteltäväksi tuotuihin asioihin, mutta yhteiskehittämisessä ryhmällä on valtaa ja mahdollisuuksia määritellä ja suunnata toimintaansa myös itse. Samalla ryhmässä toimiminen ja asiakkuuden näkyväksi tekeminen on tapa poistaa stigmaa sosiaalityön asiakkuudesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä, kuten köyhyydestä, asumisen ja päihteiden käytön ongelmista, työttömyydestä, terveyden menettämisestä sekä muista toimintakyvyn haasteista.

Yhteiskehittäjäryhmä osallisuuden edistämisen välineenä

Asiakasosallisuusryhmät ovat osa asiakasosallisuuden vahvistamista, jota lainsäädäntö ohjaa (SHL 7§, Kuntalaki 22 §, Laki hyvinvointialueesta 29 §). Osallisuus ilmenee eri tasoilla: yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkastellen osallisuus merkitsee mahdollisuuksien ja oikeuksien toteutumista sekä ihmisten keskinäistä vastavuoroisuutta. Politiikan tasolla voidaan tehdä sellaisia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. Sosiaali- ja terveyspalveluilla ja kolmannen sektorin toimijoilla on tärkeä rooli osallisuuden vahvistamisessa. (THL 2025.)

Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla toteutetaan sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan hyväksymää osallisuussuunnitelmaa (Helsingin kaupunki 2025). Asiakasosallisuustoiminnan vahvistaminen on osa tämänhetkistä suunnitelmaa. Suunnitelmassa toimiala on sitoutunut kehittämään toiminnan rakenteita ja vahvistamaan moniäänisyyttä palveluiden kehittämisessä. Suunnitelmassa osallisuuden määritellään sisältävän asiakkaiden mahdollisuuden olla mukana vaikuttamisen prosesseissa ja saada tukea vaikuttamiseen.

Nähdäksemme asiakasosallisuustoiminta on erityisen tärkeää aikuissosiaalityössä, jossa asiakkaat ovat monella mittarilla huono-osaisinta väestönosaa, joista moni elää erilaisilla yhteiskunnan ulkokehillä. Aikuissosiaalityön asiakkaiden ääntä ei välttämättä kuulla päätöksenteossa eikä heillä ole resursseja osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen samalla tavalla kuin enemmän taloudellisia ja sosiaalisia resursseja omaavien.

Vaikuttamisen mahdollisuuksia ja rajoitteita

2020-luvulla asiakasosallisuuden merkitys tunnistetaan ja tunnustetaan laajasti. Silti vie aikaa luoda aidon vaikuttamisen rakenteita, väyliä ja foorumeita suuriin organisaatioihin. Yhteiskehittäjäryhmässämme tehdään omaa vaikuttamistoimintaa, sekä olemme olleet mukana sote-toimialan erilaisissa kehittämisprosesseissa.

Ryhmämme on toimintavuosiensa aikana kutsunut vieraaksi sotepe-lautakunnan jäseniä, käynyt vierailulla muun muassa eduskunnassa ja tapaamassa sotepe-toimialasta vastaavaa apulaispormestaria. Näistä tilaisuuksista on kirjoitettu blogitekstejä (Politiikkaa ja pullahahmoja 2023, Yksilöiden hyvinvointi on yhteiskunnan etu 2024). Kuluneella kaudella olemme ryhmässä laatineet Etelän aikuissosiaalityön tapaamishuoneisiin Asiakkaan kohtaamiseen -muistilistat ja antaneet kehitysehdotuksia Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen tiloista. Viime vuosina ulkopuoliset toimeksiannot ovat liittyneet sähköisen sosiaali- ja terveydenhuollon Maisa-asiakasportaalin testaamiseen ja kehittämiseen, Helsingin kaupungin sote-botti Hesterin kehittämiseen ja terveydenhuollon internet-sivujen parantamiseen.

Viimeisin ryhmän ideoima vaikuttamisen foorumi on ollut kaikille kuntalaisille avoin SOTE-vaalipaneeli, jonka järjestimme helsinkiläisessä kirjastossa maaliskuussa 2025 ja jonne kutsuimme helsinkiläisen kuntavaaliehdokkaan jokaisesta puolueesta. Panelisteja saimme mukaan seitsemästä eri puolueesta. Paneelissa keskusteltiin muun muassa sote-palveluista, huono-osaisuudesta ja yhteiskuntarauhasta. Keskustelun veti menestyksekkäästi yksi yhteiskehittäjäryhmämme jäsen. Tapahtumalla halusimme muistuttaa, että äänestäminen kuntavaaleissa on keskeinen keino vaikuttaa oman asuinkunnan ja hyvinvointialueen asioihin sekä nostaa ryhmälle tärkeitä teemoja mahdollisten tulevien valtuutettujen tietoisuuteen ja luoda vuoropuhelua ehdokkaiden ja yleisön välille.

Tuntumamme on, että organisaatiossa ryhmäämme hyödynnetään, kun muistetaan. Asiakasnäkökulman kartoittaminen ja kysyminen ei ole toiminnan muutoksia suunniteltaessa tai toimintaa arvioitaessa mitenkään systemaattisesti mukana. Vaikuttamisen hitaus ja yksisuuntaisuus onkin koettu ryhmässä turhauttavaksi. Olemme ryhmässä todenneet, että yhteiskehittäminen edellyttäisi selkeämpiä rakenteita, jotta ryhmä pystyisi aidosti olemaan mukana kehittämässä organisaation toimintoja ja tuomaan niihin asiakasnäkökulmaa. Tällä hetkellä ryhmässä toimiminen on pitkälti ryhmän omaa ideointia, suunnittelua, kokeilemista ja toteuttamista. Ennen kaikkea se on kivaa yhdessä tekemistä, mikä on osallisuuden vahvistamisen ydintä.