”Ikääntyneet odottavat asumiseltaan ympäristön esteettömyyttä ja vaivattomuutta, palveluiden läheisyyttä sekä helppoja kulkuyhteyksiä ja tuttua asuinympäristöä. Myös sukulaisten läheisyys, mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin sekä turvallisuuden tunne ovat tärkeitä.”
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (VAKE) on kehitetty hybriditalojen yhteisöllistä asumista ja siihen liittyvää kotihoivan mallia. Hybriditaloissa yhteisöllinen asuminen järjestetään samassa rakennuskokonaisuudessa kuin ympärivuorokautinen palveluasuminen.
Tavoitteina asiakaslähtöisyys ja yhteisöllisyys
Kotihoivamallin merkittävin tavoite on asiakaslähtöisyys. Asiakas saa tarpeidensa mukaisen hoidon ja voi asua kodinomaisesti mahdollisimman pitkään.
Toinen tavoite on yhteisöllisyys. Asiakas asuu toimintakykyä tukevassa elämys- ja harrastetoimintaa tarjoavassa ympäristössä, jota tukee moniammatillinen henkilökunta sekä läheiset ja vapaaehtoiset.
Kotihoivamalli luo myös mahdollisuudet työantajalle henkilöstön kustannustehokkaaseen käyttöön. Henkilöstöresurssia voi käyttää joustavasti asiakastarpeen mukaan. Samalla vahvistetaan henkilöstön monipuolista osaamista ja lisätään työn kiinnostavuutta. Työpari- ja omatiimimallilla varmistetaan laadukas ja asiakaslähtöinen hoiva.
Kustannustehokkuuden näkökulmasta kotihoivamalli korvaa ympärivuorokautista palveluasumista ja lisää kotihoidon välitöntä asiakastyöaikaa. Kustannustehokasta on myös asiakaspaikkojen joustava käyttö kulloisenkin tarpeen mukaan joko yhteisöllisen asumisen tai ympärivuorokautisen hoivan asiakaspaikkoina.
Verkostoituminen
Verkostoituminen on merkittävässä asemassa VAKE:n toimintamallissa. Teemme yhteistyötä lähialueen toimijoiden kanssa, jotta talot ja asukkaat integroituvat osaksi alueen yhteisöä. Tavoitteenamme on madaltaa kynnystä tulla mukaan talon toimintaan ja talon asukkaiden osallistua alueen tapahtumiin.
Otamme jatkossa kolmannen sektorin mukaan entistä tiiviimmin ja etsimme uusia yhteistyökumppaneita alueeltamme. Hyödynnämme verkostoitumisessa ja yhteistyössä VAKE:n verkkosivuilla olevaa hyvinvointitarjotinta, josta löytyy monenlaista toimijaa ja toimintaa.
Kotihoivamallin keskeiset tekijät
Henkilöstön ammatillinen osaaminen: Osaamista vahvistetaan yhteisöllisyyden rakentamisen ja sosiaalisen kanssakäymisen järjestämisen taidoilla.
Yhteisöllisyys: Yhteisöllinen toiminta on säännöllinen osa asukkaiden arkea. Asukkaat ovat aktiivisia toimijoita ja osallistuvat toiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen. Toimintatuokiot ovat tavoitteellisia, ja ne voivat olla esimerkiksi tuolijumppaa, bingoa ja musiikkihetkiä.
Osallisuus: Säännöllisesti pidetään asukaskokouksia, joissa kuullaan asukkaiden ajatuksia ja toiveita toiminnan järjestämistä.
Omahoitaja-aika: Asukkaalla on tunti kuukaudessa omahoitaja-aikaa, joka on kirjattu hoitosuunnitelmaan.
Kustannukset asiakkaalle: Hoitohenkilökunnan järjestämä toiminta on maksullista ja sisältyy asukkaiden hoitosuunnitelmaan. Asukas maksaa toiminnasta kotihoidon kuukausimaksussa. Maksuttomia toimintatuokioita järjestävät vapaaehtoiset, seurakunnat, järjestöt ja muut yhteistyökumppanit. Asukkaiden käytössä on omatoimiseen yhteisölliseen toimintaan mm. jumppanurkka ja kahvikammari.
Kotihoivamalli yhteisöllisen asumisen kehittämisen pohjana
Lähdimme GeroMetrossa vuosina 2023–2024 kehittämään kotona-asumisen ja hoiva-asumisen palvelualueiden yhteisöllistä asumista, jossa olisi elementtejä hybriditalojen kotihoivamallista. Nostimme mallista kaksi keskeistä teemaa; asiakaslähtöisyys ja yhteisöllisyys. Kehittämistä koordinoivat tehtäväaluepäälliköt Aino Rantanen ja Helena Soilas, ja työryhmä muodostui yhteisöllisen asumisen lähijohtajista.
Kehittäminen aloitettiin nykytilan kuvaamisesta ja visiona oli yhteisöllisen asumisen ihannetila. Jatkojalostimme ideoita konkreettisiksi teoiksi ja jaoimme hyviä kokemuksia ja käytäntöjä. Kehittämistyö jatkuu toimintamallien jalkautumisena osaksi yhteisöllisen asumisen arkea. Yhteisöllisen asumisen vertaiskehittäminen jatkuu myös vuosina 2025–2026.
Kirjoittajat
Tehtäväaluepäälliköt Aino Rantanen ja Helena Soilas, Vantaa-Keravan hyvinvointialue
Erikoissuunnittelija Margit Granberg, Socca
