Kirjoittajat:
Noora Kivioja, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Sanna Mustasaari, apulaisprofessori ja dosentti, Itä-Suomen yliopisto
Maija Jäppinen, apulaisprofessori ja dosentti, Helsingin yliopisto
Joa Hiitola, professori ja dosentti, Tampereen yliopisto
Kuvassa SUOJATIE-hankkeen koko tutkimusryhmä
Lapset ja perheet liikkuvat valtioiden rajojen yli monista syistä. Näitä ovat esimerkiksi sodat, konfliktit, ylirajaiset avioliitot ja -erot sekä liikkuminen työn ja parempien elinmahdollisuuksien perässä. Uutisotsikoissa korostuvat usein dramaattisimmat ylirajaiset lastensuojelutilanteet, kuten lapsikaappaukset ja kunniaan liittyvä väkivalta.
Käytännön lastensuojelutyössä rajat ylittävä yhteistyö tarkoittaa kuitenkin myös tietopyyntöihin vastaamista ja viranomaisten välistä yhteistyötä esimerkiksi kun selvitetään mahdollisuutta huostaanotetun lapsen sukulaissijoitukseen toiseen maahan. Perheiden monipaikkaisen elämisen yleistymisestä huolimatta rajat ylittäviä lastensuojelutilanteita on sekä Suomessa että kansainvälisesti tutkittu verrattain vähän.
Rajat ylittävät lastensuojelutilanteet ovat moninaisia
Tutkimushankkeessa toteutettujen fokusryhmähaastattelujen perusteella tarpeita lastensuojelutyölle yli rajojen syntyy esimerkiksi silloin, kun lastensuojelua paetaan toiseen maahan, lapsia kaapataan, lapsi katoaa ulkomaanmatkalla tai asiakkuus siirretään suunnitelmallisesti toiseen maahan. Lapset voivat myös joutua vaarallisiin tilanteisiin ulkomailla vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmien tai sairastumisen vuoksi. Sosiaalityöntekijät hoitavat vastaavanlaisia ulkomaalaisten lasten hätätilanteita myös Suomessa.
Lisäksi ammattilaiset tunnistivat monia tilanteita, joissa ylirajaiset suhteet vaikuttavat lapsen tai perheen tilanteen taustalla. Sosiaalityöntekijöiden on punnittava puuttumisen tarvetta esimerkiksi silloin, kun perhe suunnittelee lapsen viemistä maahan, jossa on epävakaat tai turvattomat olosuhteet. Myös kunniaan liittyvä väkivalta, erilaisista kasvatuskäytännöistä neuvottelu ja aikuisten perheenjäsenten ylirajainen liikkuvuus näkyvät lastensuojelun ja perhesosiaalityön ammattilaisten työssään kohtaamissa arjen ilmiöissä.
Merkittävä osa ylirajaisista lastensuojelutilanteista ei näy tilastoissa
Oikeusministeriö toimii kansainvälisissä lastensuojeluasioissa keskusviranomaisena, kun yhteistyötä tehdään Bryssel IIa -asetuksen ja Haagin lastensuojelusopimuksen piirissä olevien maiden kanssa. Muiden maiden kohdalla ulkoministeriö osallistuu maiden väliseen yhteistyöhön. Vertaamalla sosiaalityöntekijöiden haastatteluja keskusviranomaiselta saatuihin aineistoihin huomasimme, että merkittävä osa ylirajaisista lastensuojelutilanteista ei näy keskusviranomaisen tilastoissa. Tämä herättää kysymyksiä siitä, saavatko lapset tarvitsemaansa suojelua ylirajaisissa tilanteissa ja miksi monet tapaukset eivät tule keskusviranomaisen tietoon.
Ylirajainen lastensuojelutyö on vaativaa
Ylirajaisessa lastensuojelussa on paljon samaa kuin muussakin lastensuojelun sosiaalityössä. Kuitenkin lainsäädännön tunteminen ja soveltaminen on ylirajaisissa tilanteissa monimutkaisempaa kuin kansallisessa kontekstissa. Lastensuojelun ammattilaisten on tunnettava kansainvälistä lainsäädäntöä ja toimivaltasääntelyä, jotta he voivat turvata lapsen oikeudet myös ylirajaisissa tilanteissa. Lisäksi on osattava työskennellä aikaan ja erilaisiin lapsuuskäsityksiin liittyvien jännitteiden kanssa.
Usein tilanteet vaativat nopeaa reagointia, mutta samalla yhteistyö keskusviranomaisen kanssa voi olla hidasta. Lisäksi eri maiden lainsäädännöissä on eroja, jotka heijastavat tulkintoja lapsuudesta, lapsen edusta ja valtioiden vastuusta sen turvaamisessa.
Eettiset jännitteet ovatkin usein läsnä, kun erilaisia lapsuuteen liittyviä tulkintoja pyritään sovittamaan yhteen. Ammattilaisilta vaaditaan myös kykyä reflektoida omaa asemoitumistaan työssään, purkaa valkoisuuden normia ja välttää länsimaisen kulttuurin ja elämäntavan asettamista mittapuuksi lasten ja perheiden hyvälle elämälle. Riskien tunnistaminen myös vähemmistöihin kuuluvien lasten kohdalla on tärkeää, mutta perheiden tilanteisiin puuttumista eivät saa ohjata syrjivät perusteet kuten etnisyys, synnyinmaa tai uskonto.
Uusi palvelupolkumalli tukee ammattilaisten työtä
Tutkimushankkeessa tunnistamamme keskeisin tiedontarve liittyi ylirajaisiin tilanteisiin liittyvän lainsäädännön soveltamisen parempaan tuntemiseen. Siksi laadimme palvelupolkumallin, joka tarjoaa ammattilaisille ohjeistusta ylirajaisiin tilanteisiin. Hoidettaessa lapsen asioita yli rajojen joudutaan pohtimaan esimerkiksi kansainvälisten sopimusten soveltamista ja toimivaltakysymyksiä, jotka usein liittyvät lapsen asuinpaikan (engl. habitual residence) määrittymiseen.
Lainsäädännön ja käytännön ohjeiden lisäksi mallissa korostuvat ammattilaisten sosiaalihuollon osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen: ylirajaisissakin tilanteissa on tärkeää, että työskentely perustuu huolelliseen ammatilliseen arvioon lapsen edusta ja sosiaalialan ammattieettisiin periaatteisiin.
Palvelupolkumalliin pääset tutustumaan THL:n Lastensuojelun käsikirjassa ja Suojatie-hankkeen verkkosivuilta löytyy mm. piirrosvideoita mallin käyttöönoton tueksi.
Taustalla oleva SUOJATIE-tutkimushanke
VTR-rahoitteisessa Rajat ylittävä lastensuojelu: tietoa ja palvelupolkuja (SUOJATIE) -tutkimushankkeessa syvennyimme vuosina 2022–2024 aiemmin vain vähän tutkittuun ylirajaiseen lastensuojeluun. Hanketta johti Joa Hiitola ja osahankkeita Sanna Mustasaari ja Maija Jäppinen. SUOJATIE hankkeeseen ovat osallistuneet myös tutkijat Noora Kivioja, Gorana Panić, Fairuz Muthana, Rahma Hersi, Jarrah Kollei, Ella Halmela, Venla Koivuluhta, Melinda Russial ja Marian Tumanyan. Lisäksi hankkeen yhteistyökumppanina on ollut Ihmisoikeusliitto.
Toimimme yhteistyössä Suomen Akatemian rahoittaman Sanna Mustasaaren Children Abroad: A Relational Analysis of Finnish Child Protection and Welfare in Transnational Contexts (Carela) -tutkimushankkeen kanssa. Lisäksi mukana työssä on ollut Pohjoismainen Sanna Mustasaaren johtama Transnational Childhoods, Transnational Rights? -tutkimusverkosto, jota rahoitti NOS-HS.
SUOJATIE:n verkkosivuilta löydät lisätietoa hankkeessa tuotetusta tiedosta.
