Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen on ottanut isoja askeleita viime vuosina

Rakenteellisen sosiaalityön toteuttaminen on ollut lakisääteistä jo yli kymmenen vuoden ajan. Kuitenkin sen toteuttaminen ennen sote-uudistusta on ollut hyvin vähäistä. Uudistuksen jälkeenkin hyvinvointialueiden organisoituminen on osaltaan haastanut rakenteellisen sosiaalityön juurtumista sosiaalityön käytäntöihin, kirjoittaa Soccan erikoissuunnittelija Anu Virtanen.

erikoissuunnittelija Anu Virtanen

Tilanne on kuitenkin kohentunut viimeisten vuosien aikana. Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on vuodesta 2022 kehitetty rakenteellista sosiaalityötä kansallisesti Rakenteellisen sosiaalityön raportointi –projektissa yhteistyössä THL:n, hyvinvointialueiden ja kansallisen rakenteellisen sosiaalityön verkoston kanssa. Kaikille hyvinvointialueille myönnetty hankerahoitus on mahdollistanut sen, että sosiaalihuollon kehittämistä ja tietojohtamista voidaan edistää rakenteellisen sosiaalityön keinoin sekä alueellisesti että kansallisesti.

Hyvinvointialueilla on lain mukaan velvollisuus huolehtia sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä sekä sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Socca on ollut aktiivisesti mukana kehittämisessä kansallisen verkoston jäsenenä ja omalla toiminta-alueellaan rakenteellisen sosiaalityön verkoston kehittämisen koordinoijana. Uudellamaalla on alueellisen ja kansallisen kehittämisen tueksi järjestetty muun muassa esihenkilöille ja päälliköille suunnattu rakenteellisen sosiaalityön päivä, jonka tavoitteena on ollut vahvistaa esihenkilöasemassa olevien roolia rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä. Asiakastyötä tekeville ja lähiesihenkilöille suunnatut rakenteellisen sosiaalityön kahvit ovat puolestaan tuoneet kuulijoille esimerkkejä rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisesta asiakastyön arjessa.

Alueiden oma kehittämistyö hankkeissa on keskittynyt erityisesti sosiaalisen raportoinnin aseman vahvistamiseen asiakastyöhön perustuvan ilmiötason tiedon tuottajana sekä rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntämisprosessien kehittämiseen.

Toteutussuunnitelmat rakenteellisen sosiaalityön asemaa vahvistamassa

THL:n johdolla kansallisessa verkostossa mallinnetut rakenteellisen sosiaalityön toteuttamissuunnitelmat on laadittu hyvinvointialueittain. Suunnitelmat vahvistavat rakenteellisen sosiaalityön asemaa sosiaalityön arjessa ja kehittämisessä sekä nostavat esiin sosiaalihuollon asiakastyöstä nousevaa tietoa tiedolla johtamisen tueksi.

Vaikka erilliset kehittämishankkeet päättyvät tämän vuoden loppuun mennessä, jatkuu rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen alueilla. Socca jatkaa Etelä-Suomen verkoston koordinointia ja rakenteellisen sosiaalityön asemaa vahvistavien tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämistä yhteistyössä alueiden kanssa. Tällä hetkellä on tekeillä Uudenmaan yhteinen sosiaalinen raportti ja valmisteilla rakenteellisen sosiaalityön päivä sosiaalihuollon tiedolla johtamisen teemalla. Myös rake-kahvit saavat jatkoa keväällä. Lisäksi Socca ottaa vetovastuun kansallisesta rakenteellisen sosiaalityön verkostosta seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.

Rakenteellinen sosiaalityö on ammattilaisten yhteinen tehtävä ja prosessi, jossa sosiaalihuollon asiakastyöstä nouseva tieto saadaan strategisen tason päättäjien hyödynnettäväksi lain vaatimalla tavalla.