Kirjoittaja erikoissuunnittelija Anu Virtanen
Kysymys ei kuitenkaan ole enää vain tiedon tuottamisesta, vaan siitä, miten tieto saadaan jalostumaan ymmärrykseksi ja edelleen päätöksiksi. Arjessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työntekijä huomaa toistuvan ilmiön asiakkaiden elämäntilanteissa. Tieto tästä ei välttämättä etene kuitenkaan pidemmälle kuin omaan lähityöyhteisöön.
Rakenteellinen sosiaalityö tekee näkyväksi sen, mikä ei näy asiakastiedoissa
Rakenteellinen sosiaalityö perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) velvoitteeseen tuottaa asiakastyöhön perustuvaa tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä. Viime vuosina kehittämistyö on edennyt nopeasti: hyvinvointialueille on laadittu toteuttamissuunnitelmia ja tietotuotantoa on alettu systematisoida. Samalla on vahvistunut ymmärrys siitä, että sosiaalihuollossa syntyy jatkuvasti tietoa, jota ei tavoiteta rekistereistä. Rakenteellinen sosiaalityö tuo esiin ilmiöitä, kokemuksia ja rakenteellisia epäkohtia eli asioita, jotka jäävät helposti näkymättömiksi, jos tarkastelu perustuu pelkkään tilastotietoon.
Tämä tieto ei ole vain “täydennystä” olemassa olevaan dataan, vaan se laajentaa käsitystä sosiaalihuollon rakenteiden toimivuudesta. Juuri siksi sillä tulisi olla keskeinen rooli palvelujen kehittämisessä ja päätöksenteossa.
Tietoa syntyy, mutta sen hyödyntäminen ei ole itsestään selvää
Rakenteellisen sosiaalityön käytännöt ovat monilla alueilla jo pitkällä. Asiakastyöstä nousevia ilmiöitä käsitellään tiimeissä, niitä tuodaan esiin sosiaalisen raportoinnin avulla ja viedään eteenpäin erilaisiin rakenteisiin. Tiedon tuottaminen on yhä systemaattisempaa ja myös yhteisöllistä, eikä keskeinen haaste liity enää tiedon puutteeseen.
Sen sijaan tiedon hyödyntäminen vaihtelee, ei vain hyvinvointialueiden välillä, vaan myös niiden sisällä. Vaikka kehitystyö etenee ja tiedon hyödyntämisen rakenteet vahvistuvat monin paikoin, kaikki tuotettu tieto ei päädy osaksi päätöksentekoa eikä sen vaikutus ole aina näkyvissä. Tämä heijastuu myös työn arkeen: jos tietoa tuotetaan ilman kokemusta sen hyödyntämisestä, motivaatio voi heikentyä.
Rakenteellisen sosiaalityön prosessi on monin paikoin jo selkeästi jäsennetty: asiakastyössä tunnistetut ilmiöt etenevät sosiaalisen raportoinnin kautta käsittelyyn, arviointiin, kehittämisehdotuksiin sekä viestintään ja päätöksentekoon. Samalla tulee näkyväksi myös prosessin haavoittuvuus. Mitä useampi vaihe ketjussa on, sitä useammassa kohdassa tiedon kulku voi hidastua tai katketa. Tieto voi jäädä tiimitasolle, palautua valmisteluun, viivästyä tai muotoutua tavalla, joka ei tue päätöksentekoa.
Lopulta keskeinen kysymys on, kulkeeko tieto koko prosessin läpi ja muuttuuko se vaikutukseksi, vai jääkö sen potentiaali hyödyntämättä.
Tiedolla johtaminen edellyttää enemmän kuin tiedon tuottamista
Rakenteellinen sosiaalityö kytkeytyy yhä tiiviimmin tiedolla johtamiseen. Tiedolla johtamisen näkökulmasta keskeistä ei ole pelkkä tiedon määrä, vaan se, miten tieto jalostuu datasta informaatioksi, edelleen ymmärrykseksi ja lopulta viisaudeksi. (Rowley 2007)
Juuri tässä kohtaa näkyy nykytilan keskeinen haaste. Vaikka tietoa tuotetaan ja kootaan, sen jalostuminen päätöksiä ohjaavaksi ymmärrykseksi ei ole vielä systemaattista. Tiedon ja päätöksenteon välille jää edelleen kuilu. Kyse ei ole ensisijaisesti uuden tiedon tuottamisesta, vaan siitä, miten olemassa oleva tieto saadaan käyttöön. Tämä edellyttää esimerkiksi:
- tietotarpeiden selkeämpää määrittelyä
- tiedon muotoilua päätöksenteon tarpeisiin
- käsittelyn ja vastuiden selkeyttämistä
- yhteistä tulkintaa eri toimijoiden välillä
Ilman näitä tiedon arvo jää helposti potentiaaliksi.
Rakenteellinen sosiaalityö on siirtymässä toteuttamisesta hyödyntämiseen
Rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä ollaan monella tavalla murrosvaiheessa. Viime vuosina on rakennettu perustaa: yhteisiä malleja, suunnitelmia ja käytäntöjä tiedon tuottamiselle. Seuraava vaihe on kuitenkin ratkaiseva, eli onnistummeko siirtymässä tiedon tuottamisesta sen systemaattiseen hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä, johtamisessa ja päätöksenteossa.
Rakenteellinen sosiaalityö tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden ymmärtää palvelujärjestelmän toimivuutta arjen tasolla. Sen vaikuttavuus riippuu kuitenkin siitä, miten hyvin tämä tieto saadaan kulkemaan läpi koko järjestelmän. Tieto syntyy siis siellä, missä sosiaalihuollon arki tapahtuu. Se tekee näkyväksi ilmiöitä, joita ei muuten tunnisteta, ja tarjoaa perustaa paremmille päätöksille. Kysymys kuuluu: olemmeko luoneet rakenteet, jotka mahdollistavat sen, että tämä tieto myös vaikuttaa? Jos emme, riskinä ei ole tiedon puute, vaan sen käyttämättä jääminen.
Tämä teksti perustuu muun muassa kevään aikana Soccan järjestämiin tilaisuuksiin, joissa on käsitelty rakenteellisen sosiaalityön tiedolla johtamisen kysymyksiä ja pyritty vahvistamaan asiakasrajapinnasta nousevan tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa.
