Blogin kirjoittajat Satu Luostarinen (kuva Riikka Myöhänen/ Pohjois-Savon hyvinvointialue), Sanna Lähteinen (kuva Marko Junttila), Aini Pehkonen ja Janissa Miettinen (kuvat Raija Törrönen/ Itä-Suomen yliopisto)
Vaikka asiakasturvallisuuden käsite ei välttämättä kuulu sosiaalitoimistojen arkipuheeseen, sen taustalla olevat periaatteet ovat vahvasti läsnä sosiaalityön tavoitteissa, arvoissa ja käytännöissä. Asiakasturvallisuus kytkeytyy olennaisesti siihen, miten palvelut järjestetään, miten asiakkaita kohdataan ja miten heidän oikeutensa, hyvinvointinsa sekä turvallisuutensa varmistetaan kaikissa palveluprosessin vaiheissa.
Tuttu käytännöissä, vieras käsitteenä
Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian mukaisesti asiakasturvallisuudella tarkoitetaan ammattilaisten ja organisaatioiden periaatteita ja toimintoja, joilla varmistetaan palvelujen turvallisuus sekä suojataan asiakkaita vahingoittumasta.
Sosiaalihuollossa on vahva velvoite turvata palvelujen laatu, asianmukaisuus ja turvallisuus. Vastuu jakautuu palvelun järjestäjien ja tuottajien sekä palvelujen toteuttamisesta vastaavien ammattilaisten kesken, mutta käytännössä huomio kohdistuu usein rakenteisiin ja organisaation velvoitteisiin. Tällöin yksittäisen työntekijän rooli asiakasturvallisuuden toteuttajana jää helposti vähemmälle huomiolle.
TURVA-tutkimushankkeessamme tehdyn tutkimuksen perusteella asiakasturvallisuus näyttäytyy sosiaalityöntekijöille kaksijakoisesti. Käsite ei ole vakiintunut tai aktiivisessa käytössä sosiaalityön arjessa, mutta asiakasturvallisuuden ydinsisällöt ovat vahvasti läsnä päivittäisessä työssä. Samalla asiakasturvallisuus koetaan vaativana käsitteenä, koska se kytkeytyy vahvasti resursseihin, rakenteisiin ja työn reunaehtoihin.
Sosiaalityöntekijät yhdistivät asiakasturvallisuuden käsitteeseen myös asiakkaan elämäntilanteeseen liittyviä riskejä sekä työntekijän turvallisuuden. Näiden erottaminen käsitteellisesti asiakasturvallisuudesta on tärkeää, vaikka ne käytännössä limittyvät. Esimerkiksi työntekijän kokema turvattomuus voi vaikuttaa siihen, miten ja missä asiakasta kohdataan. Vastaavasti resurssipuutteet voivat estää työn tekemisen tavalla, joka olisi sekä eettisesti että lainmukaisesti kestävää.
Omavalvonta ei ole vain organisaation asia
Omavalvonta tunnistetaan sosiaalityössä melko hyvin, erityisesti omavalvontasuunnitelmien vuoksi. Omavalvonta liitetään kuitenkin usein esihenkilöiden työtehtäviin sekä ostopalveluihin. Tällöin vähemmälle huomiolle jää työntekijän vastuulla oleva omaan työhön kohdistuva omavalvonta.
Tämä on keskeinen haaste, sillä asiakasturvallisuus rakentuu vahvasti työntekijän osaamisen, eettisen harkinnan, työhyvinvoinnin ja toimintakyvyn varaan. Ilman näiden tarkastelua asiakasturvallisuus jää helposti rakenteelliseksi tavoitteeksi.
Asiakasturvallisuus ammatillisena toimijuutena ja omavalvontana
Asiakasturvallisuus ei siis ole erillinen tehtävä, vaan osa sosiaalityön ydintä. Se syntyy jokapäiväisessä työssä, joissa sosiaalialan ammattilaiset kohtaavat asiakkaita, arvioivat heidän tuen tarpeitaan ja tekevät päätöksiä heidän tarvitsemastaan avusta ja palveluista. Siksi se edellyttää myös jatkuvaa oman toiminnan omavalvontaa.
On tärkeää huomata, että omavalvonnalla on vahva henkilökohtainen ulottuvuus: työntekijän vastuulla on tunnistaa oman osaamisensa ja ammatillisen toimijuutensa rajat. Tämä on olennainen osa asiakasturvallisuuden varmistamista.
Työntekijän ammatillisen reflektion tueksi tarvitaan konkreettisia välineitä. Tätä varten hankkeessamme on kehitetty sosiaalityöntekijöiden kanssa yhteistyössä itsearviointimittari, jolla voidaan arvioida omaa ammatillista toimijuutta ja tunnistaa kehittämiskohteita asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Sen avulla asiakasturvallisuus voi vahvistua käytännössä osana tietoista ja kehittyvää ammatillista työotetta.
Työyhteisöillä ja esihenkilöillä on tärkeä rooli ammattilaisten omavalvontaosaamisen tukemisessa. Yhteinen reflektio, keskustelu ja kokemusten jakaminen voivat auttaa tekemään näkyväksi sitä, mikä usein jää sanattomaksi: miten sosiaalityön asiakasturvallisuus oikeastaan syntyy ja miten sitä voidaan vahvistaa.
Teksti perustuu artikkeliin:
Sanna Lähteinen, Satu Luostarinen, Janissa Miettinen & Aini Pehkonen (2026): Asiakasturvallisuuden jäsentyminen aikuissosiaalityön käytännöissä. Focus Localis. Saatavilla: https://doi.org/10.61198/fl.177195
Kirjoittajat
Sanna Lähteinen, YTM, KM, tutkija, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Satu Luostarinen, YTM, erikoissosiaalityöntekijä, tutkija, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Janissa Miettinen, YTM, tutkija, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Aini Pehkonen, VTT, professori, Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Itä-Suomen yliopisto
