Kohti vaikuttavaa sosiaalihuoltoa

Vaikuttavuuskeskus järjestää yhteistyössä THL:n kanssa loppuvuoden aikana sosiaalihuollon vaikuttavuutta tarkastelevan 5 vaikuttavaa varttia keskustelusarjan. Ensimmäinen toteutui 21.10, jossa vaikuttavuutta tarkasteltiin kyvykkyyden vahvistamisena osaamisen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön näkökulmista. Alustajina tilaisuudessa olivat professori, emerita Marketta Rajavaara, THL:n erityisasiantuntija Heidi Muurinen ja Soccan johtaja Miia Pitkänen. Tähän blogiin on poimittu nostoja Miian puheenvuorosta.

,

Vaikuttavuusperustaisen työn osaamista kehitettävä strategisesti ja pitkäjänteisesti

Nykytilan osalta voidaan todeta, että sosiaalihuollon vaikuttavuusosaaminen ei tällä hetkellä ole organisaatioissa läpileikkaavaa. Suunta on oikea, mutta sosiaalipalveluiden vaikuttavuuteen liittyvää osaamista on tarpeen kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti. Vaikuttavuusperustaisuuden vahvistaminen vaatii kokonaisvaltaista vaikuttavuuskulttuurin kehittämistä, strategista johtamista ja osaamisen vahvistamista koko organisaation tasolla. Alueilla on kehitetty vaikuttavuustiedon tuottamisen ja hyödyntämisen muotoja, asiakaspalautteita kerätään järjestelmällisemmin, vaikuttavuuden mittaamisen käytäntöjä on arjessa ja sosiaalihuollon vaikuttavuus on ottanut tärkeitä askelia eteenpäin, mutta kehittämiskohtiakin vielä on.

Vaikuttavuustietoa tarvitaan lisää

Sosiaalihuollon vaikuttavuuden sparrausryhmä on koosteessaan korostanut, että käytössä on oltava riittävästi ja kattavasti tutkimustietoa palvelujen, menetelmien ja interventioiden vaikuttavuudesta. Sosiaalihuollon vaikuttavuustietoa tulee lisätä, ja samalla on kehitettävä tutkimusrahoitusta, joka nykyisellään ei optimaalisesti mahdollista vaikuttavuustutkimuksia. Vaikuttavuustutkimus edellyttää tutkimusosaamista. Palvelujärjestelmän tasolla tarvitaan puolestaan tutkimuksen lukutaitoa ja aikaa sekä mahdollisuuksia ottaa tutkimustietoa haltuun siten, että se nähdään työnsisältöihin kuuluvana tärkeänä asiana, joka edistää vaikuttavuusperustaista sosiaalihuoltoa.

Vaikuttavuuden mittaaminen osaksi sosiaalihuollon arkea

Sosiaalihuollon kehittäminen edellyttää sosiaalipalveluihin soveltuvia mittareita. Tällä hetkellä sosiaalihuollossa ei ole käytössä vakiintuneita mittareita. Suomessa kehitettyjen mittareiden osalta tarvitaan tutkimusta ja kansallista ohjausta. Käyttöönoton prosessit ovat pitkiä ja vaativat vahvaa johtamista ja implementoinnin osaamista. Mittareiden soveltamiseen käytännön asiakastyössä tarvitaan systemaattista koulutusta, perehdytystä ja käytön seurantaa.

Toimivat rakenteet tutkimuksen ja käytännön välille

Tutkimusperustaisia menetelmiä on sosiaalihuollossa tällä hetkellä vielä vähän. Sosiaalihuollon suositustoiminnan osalta tarvitaan ratkaisu, jolla myös sosiaalihuoltoon saadaan luotua tutkimusnäyttöön perustuvaa toimintaa edistävä suositustoiminnan malli. Myös tutkittujen menetelmien implementoinnin resursseja, käytäntörelevanttia tutkimusta ja palvelujen tutkimuspohjaista kehittämistä on tarpeen vahvistaa.

Kansallinen ohjaus on tärkeää

Jotta päästään paikalliselta ja alueelliselta tasolta kohti kansallisella tasolla varmistettua vaikuttavaa sosiaalihuoltoa, on määriteltävä roolit ja vastuutahot vaikuttavuutta edistävälle toiminnalle ja rakenteille. Myös sosiaalihuoltoon kehitettyjen mittareiden osalta tarvitaan kansallista ohjausta. Yhteistyöaluetasoisten sosiaalialan osaamiskeskusten rooli kannattaa hyödyntää vaikuttavuusosaamisen, vaikuttavuustiedon ja -kulttuurin edistämisessä. Oikein resursoituna osaamiskeskus voi toimia myös kansallisessa tehtävässä: esimerkiksi vaikuttavaksi todettujen menetelmien kotipesänä, implementoinnin ja suositustoiminnan edistäjänä.

Vaikuttavuuskeskuksen sivuilta löydät linkin seuraaviin keskustalutilaisuuksiin osallistumiseen 5 vaikuttavaa varttia sosiaalihuollosta – Vaikuttavuuskeskus