Kuvasssa palvelutalo Novan yhteisöllisen asumisen asukasraati antamassa tähtiä palvelulle.
Leppävaaran ja Soukan Elä ja asu -seniorikeskuksessa sekä Lohjan yksiköissä asukkaat otettiin mukaan palvelukonseptin työstöön. Palvelukonsepti käytiin läpi asukkaiden kanssa, he pääsivät kommentoimaan sisältöä ja kertomaan, mikä heistä on tärkeää asiakkaina ja asukkaina.
Espoossa järjestettiin myös asiakkaiden ja läheisten ilta, jossa suunnitelmia pyydettiin kommentoimaan ja kysyttiin, mitä yhteisöllisyys heidän mielestään on. Muutama läheinen antoi palautetta sisällöstä sähköpostitse. Lisäksi konsepti esiteltiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvostolle, ja se oli lausuttavana heillä.
Oman näköistä elämää yhteisöllisessä asumisessa
Yhteisöllinen asuminen on tarkoitettu ikääntyvälle henkilölle, joka tarvitsee tukea tai hoitoa, mutta tuen tarve ei ole ympärivuorokautista. Tuen tarve voi johtua heikentyneestä toimintakyvystä, pitkäaikaisesta sairaudesta, turvattomuudentunteesta tai muusta vastaavasta syystä. Hyvinvointialue järjestää yhteisöllisessä asumisessa asiakkaan tarpeiden mukaiset sosiaalipalvelut säännöllisenä kotiin annettavana palveluna ja tukipalveluina. Asukkaalle voidaan järjestää myös omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettua omaishoitoa.
Yhteisöllisessä asumisessa jokaisella asukkaalla on oma koti, jonka asukas sisustaa mieleisekseen. Asunnoissa on keittiö tai yksikössä on yhteinen keittiötila, jota asukas voi käyttää. Asukasta tuetaan elämään oman näköistä elämää, ylläpitämään ja vahvistamaan voimavarojaan, asettamaan hyvinvoinnin tavoitteita ja osallistumaan yhteisön toimintaan.
Yksiköissä järjestetään päivittäin yhteistä ohjelmaa ja harrastetoimintaa, jotka julkaistaan yksikön viikko-ohjelmassa. Yhteisöllisyys on luonnollisia kohtaamisia toisten asiakkaiden ja yksikön henkilöstön välillä, osallistumista yhteisiin tapahtumiin ja harrastuksiin sekä yhteisiä kahvi- ja ruokailuhetkiä.
Asiakas nähdään palvelun keskiössä ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on keskeinen toimintaperiaate. Jokaisella asukkaalla on nimetty vastuuhoitaja muuttopäivästä alkaen. Asiakkaalle järjestetään yhteistyökokous kuukauden sisällä muutosta, ja sen pohjalta laaditaan asiakkaan yksilöllinen palvelu- ja hoitosuunnitelma.
Suunnitelmassa ja sen toteuttamisessa huomioidaan asukkaan toiveet aktiivisesta elämästä ja yhteisöllisyydestä, asiakkaan toimintakyky (RAI-arvio), päivittäisen tuen ja avun tarve, hyvä perushoito, suunterveyden ylläpito, terveyden- ja sairauksien sekä lääkehoidon toteuttamisen ja seurannan sekä apuvälineiden tarkoituksenmukaisuus ja hyvä ravitsemus.
Asukkaat osallistuvat toiminnan arviointiin
Asiakkaille annetaan mahdollisuus osallistua palvelun kehittämiseen, yhteiseen päätöksentekoon ja palautteen antamiseen yksiköissä kuukausittain järjestettävissä asukas- tai yhteisökokouksissa. Osassa yksiköistä, kuten Marianmäen yhteisöllisessä asumisessa järjestetään myös anonyymi asiakaskysely puolivuosittain, jolloin ”hiljaisetkin äänet” tulevat kuulluiksi. Myös läheisten osallistumista tuetaan järjestämällä asukkaille ja heidän läheisilleen yhteinen tapahtuma kaksi kertaa vuodessa.
Uusi palvelukonsepti määrittää toimintaa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää yhteisöllistä asumista omana palvelutuotantona ja ostopalveluna yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yhteisöllisen palvelukonsepti on valmistunut kesällä 2025. Palvelukonseptissa kuvataan, millaista asumispalvelua yhteisöllinen asuminen on ja miten yhteisöllisyys ja asiakkaiden oman näköinen elämä näkyy asumisessa. Lisäksi konseptissa kuvataan palvelun sisältöä ja laatua koskevat vähimmäisvaatimukset,jotka kaikki palveluntuottajat ovat sitoutuneet toteuttamaan keskeytyksettä koko palvelun tuottamisen ajan.
Vaikka yhteisöllistä asumista tarjottiin alueilla jo entuudestaan, on palveluiden sisältöjen ja asiakasmaksujen harmonisointi ollut tärkeää, jotta eriarvoisuutta ei synny asiakkaiden kesken. Haasteena ovat olleet myös alueelliset erot kysynnässä ja tarjonnassa. Ikääntyvälle väestölle on löydettävä sellaiset palvelumuodot, joita he tarvitsevat hyvään elämään alueesta riippumatta.
Miten löydetään oikeat asukkaat yhteisölliseen asumiseen
Tavoitteena on yhteisöllisen asumisen lisääminen ja palvelumuodon vakiinnuttaminen perinteisen kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan rinnalla. Haasteena nähdään edelleen asiakkuuden kohdentaminen: kuka sopii yhteisölliseen asumiseen?
Kehittämistyötä tehdään yhdessä eri yksiköiden välisellä yhteistyöllä ja esihenkilöfoorumeissa. Palvelun myöntämisen kriteerien tarkentuminen edesauttaa sopivien asiakkaiden löytymistä. Toisaalta eri yksiköiden rakenteelliset ja toiminnalliset haasteet eivät välttämättä kulje käsi kädessä palveluiden myöntämisen kriteereiden kanssa. Yhteistyö asiakasohjauksen kanssa korostuu, jotta saadaan yhteisölliseen soveltuvat asiakkaat oikea-aikaisesti palvelun piiriin.
Onnistumista arvioidaan palvelukonseptin asettamien tavoitteiden, laadun toteutumisen ja asiakaspalautteiden avulla. Jatkossa on tärkeää selvittää yhteisöllisen asumisen hyötyjä tai haittoja resurssien ja talouden näkökulmasta.
Kirjoittajat: Lotta Mutanen, Lillemor Forsen, Pia Anttila ja Paula Lehtimäki, Länsi-Uudenmaan yhteisöllisen asumisen kehittäjä-tiimistä
