Aikuisväestön hyvinvointimittari
Kuinka aikuisväestön hyvinvointimittaria on kehitetty?
Ajatus lähteä kehittämään uutta hyvinvointimittaria syntyi käytännön tarpeesta pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityössä. Tarvittiin mittari, joka arvioisi ihmisen hyvinvoinnin kokonaisuutta. Aiemmin käytössä olleet mittarit esimerkiksi mittasivat yksittäisiä ongelmia kuten päihderiippuvuutta tai vaikkapa aikuissosiaalityön tavoitteiden saavuttamista.Vuonna 2015 kartoitettiin mahdollisia mittareita, mutta tähän tarkoitukseen sopivaa ei löytynyt. Pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön asiantuntijat yhdessä Soccan tutkijan Petteri Paasion kanssa lähtivät yhdessä kehittämään sellaista.
Kehittämistyö perustui työryhmän jäsenten pitkäaikaiseen kokemukseen aikuissosiaalityöstä ja haluun luoda käytännönläheinen ja yksinkertainen työkalu arjen työtä helpottamaan. Hyvinvointimittarin esikuvana oli Harri Sintosen vuonna 1994 kehittämä Terveydellisen elämänlaadun kokonaismittari 15D (terveysportti.fi). Hyvinvointimittarin ensimmäistä versiota kokeiltiin pääkaupunkiseudulla syksyllä 2016.
Mittaria pilotoitiin pääkaupunkiseudun kunnissa Soccan tuella. Hyvinvointimittarin käytöstä ja sisällöstä on kerätty palautetta ammattilaisilta sekä Espoon aikuissosiaalityön ja KAP Vantaan kokemusasiantuntijoilta (katso mm. uutinen 2.6.2023). Hyvinvointimittaria on kokeiltu myös muualla Suomessa ja järjestökentällä.
Vuonna 2018 hyvinvointimittari integroitiin Apottiin ja samalla joitakin kysymyksiä selkeytettiin. Mittari lähetetään asiakkaalle Maisa-palvelun kautta ja asiakkaan vastauksia voidaan tarkastella Apotissa yhdessä ammattilaisen kanssa. Apotti-järjestelmässä mittarin visuaaliseen esitykseen tehtiin joitakin muutoksia. Vuonna 2018 hyvinvointimittarista laadittiin myös selkokielisempi paperilomake, joka on käytössä osassa palveluja.
Aikuisväestön hyvinvointimittarin psykometrisiä ominaisuuksia ei ole toistaiseksi tutkittu. Mittarin tuottamasta datasta on tehty alustavia analyyseja kokeilujen ja tutkimushankkeiden yhteydessä. Näiden perusteella mittari soveltuu esimerkiksi aikuissosiaalityössä erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden tunnistamiseen.