Hallituksen esitysluonnoksen tavoitteet ovat Soccan mukaan kannatettavia. Niitä ovat vakavaan alaikäisten rikollisuuteen puuttuminen, lasten suojaaminen järjestäytyneeltä rikollisuudelta sekä viranomaisten mahdollisuuksien vahvistaminen lapsen tuen ja suojelun tarpeen arvioimiseksi. Kannatettavaa on myös pyrkimys lisätä lastensuojelun ja poliisin yhteistyötä.
Socca tunnistaa tarpeen, että vakavaan alle 15-vuotiaiden rikollisuuteen puututaan tehokkaasti ja että järjestäytyneen rikollisuuden vaikutuspiiriin joutuneet lapset tunnistetaan nykyistä paremmin. Keinovalintojen tulee kuitenkin perustua lapsen oikeuksien ensisijaisuuteen, lapsen etuun sekä tutkittuun tietoon vaikuttavista toimintatavoista. Socca katsoo, että valmistelussa olisi tullut arvioida nykyistä laajemmin vaihtoehtoisia toimintamalleja ja huomioida tekeillä oleva lastensuojelulain uudistus.
Lasten rikollisen käyttäytymisen taustalla olevat ongelmat ovat usein kasautuneita ja pitkäkestoisia, minkä vuoksi vaikuttavimmat keinot liittyvät varhaiseen tukeen, toimivaan lastensuojeluun, perheiden palveluihin, mielenterveyspalveluihin sekä rikoskierteen katkaisemiseen sosiaalihuollon keinoin. Pitkän aikavälin turvallisuuden näkökulmasta keskeistä on vahvistaa ennaltaehkäiseviä lasten ja perheiden palveluita ja vähentää lapsiperheköyhyyttä ja eriarvoisuutta, jotta ehkäistään lasten ajautumista vakavaan rikollisuuteen ja tuetaan heidän kiinnittymistään kouluun, perheeseen ja yhteiskuntaan. Socca arvioi, että näillä keinoilla voidaan saavuttaa kestävämpiä vaikutuksia sekä lasten hyvinvointiin että yhteiskunnan turvallisuuteen kuin pakkokeinojen laajentamisella.
Soccan mukaan alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla vastuun tulee säilyä ensisijaisesti sosiaalihuollolla ja lastensuojelulla. Tulee myös huomioida, että käsitteenä alle 15-vuotias lapsi voi koskea hyvin nuoria lapsia, jotka eivät välttämättä ymmärrä tekojaan tai niiden seurauksia. Kyseessä olevat lapset ovat vaikeassa tilanteessa. Esityksessä ei riittävästi tarkastella vaihtoehtoa, jossa kaikkein vaativimpiin tilanteisiin vastattaisiin vahvistamalla vaativan tason lastensuojelua, sijaishuoltoa ja muita lasten palveluja.
Mikäli sääntelyä valmistellaan edelleen, tulee lapsivaikutusten arviointia, lapsen oikeuksien toteutumista, hyvinvointialueiden henkilöstö- ja resurssivaikutuksia sekä sosiaalihuollon ja poliisin välistä työnjakoa arvioida nykyistä perusteellisemmin. Lisäksi lakiin tulisi sisällyttää velvollisuus seurata sääntelyn vaikutuksia.
Soccan näkemyksen mukaan ehdotus on osittain toteuttamiskelpoinen, mutta vaatii jatkotyöskentelyssä lausunnossa mainittujen seikkojen huomioimista. Esityksen toimeenpano edellyttää uusia toimintamalleja sekä lisäresursseja hyvinvointialueille tilanteessa, jossa sosiaalihuoltoon kohdennetaan säästöjä. Myös esityksessä todetaan, että kyse olisi hyvinvointialueille uudesta tehtävästä.
Sääntelyn tulee myös olla toimivallan näkökulmasta selkeää. Lastensuojelun tehtävänä on arvioida lapsen tuen, suojelun ja palvelujen tarvetta, kun taas poliisin tehtävänä on rikosten selvittäminen. Ehdotettu sääntely sisältää riskin näiden tehtävien ja vastuiden sekoittumisesta tavalla, joka voi hämärtää sekä lapsen oikeudellista asemaa että viranomaisten rooleja. Siksi käyttöedellytykset, vastuut ja päätöksenteon perusteet tulisi määritellä nykyistä täsmällisemmin.
Socca pitää myös hyvän lainvalmistelun näkökulmasta ongelmallisena, että näin merkittävästi lapsen perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvän lainsäädäntöehdotuksen lausuntokierros on toteutettu keskellä kesälomakautta hyvin lyhyellä lausuntoajalla.
