Tullas 2800 sydän oikealla

Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke

Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen blogi

Blogin kirjoittajat toimivat Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen eri tehtävissä. Kirjoituksissa jaetaan tietoa ja kokemuksia lastensuojelun kehittämistyöstä.
1.12.2022

Systeemisen tiimin esittelysarja: Koordinaattorin rooli

Tulevaisuuden lastensuojelu -hankkeen juttusarjassa esittelemme lastensuojelun ammattilaisia systeemisen tiimin eri rooleissa. Neljännessä jutussa kokemuksistaan kertoo sosionomi Reeta Kinnunen Porvoosta. 

Teksti: Systeemisen tiimin esittelysarja:
koordinaattorin rooli

Kerro lyhyesti itsestäsi ja miten systeeminen työote on teillä käytössä?

Olen sosionomi (amk) Reeta Kinnunen ja työskentelen Porvoon lapsi- ja perhepalveluissa lastensuojelun sosiaaliohjaajana. Työnkuvaani kuuluu sosiaalityöntekijöiden työparina
Reeta Kinnunen
toimimisen lisäksi lastensuojelun systeemisen tiimin koordinaattorin tehtävät. 

Systeemisen työotteen koulutus ja käyttöönotto on aloitettu tiimissämme syksyllä 2018. Olen itse aloittanut tiimissä tammikuussa 2019 ja päässyt hyvin varhaisesta vaiheesta mukaan systeemisen työotteen käyttöönottoon ja kehittämiseen tiimissä. Olemme edenneet työotteen käyttöönotossa sopivan rauhalliseen ja resurssienmukaiseen tahtiin. Nyt olemme siinä vaiheessa, että olemme jakautuneet viikkokokouksissa pienempiin tiimeihin ja käytämme erilaisten työmenetelmien lisäksi reflektoivaa keskustelua yhtenä työmenetelmänä.

Millaiseksi koet roolisi koordinaattorina systeemisessä tiimissä?

Roolini koordinaattorina on kehittynyt tiimin systeemisen työotteen kehittämisen myötä. Aluksi olin enemmän olla mukana kaikissa tiimikokouksissa ja huolehdin erilaisten työmenetelmien käytöstä ja kirjaamisesta. Tällä hetkellä työnkuvani on monipuolisempi. Huolehdin mm. tiimin aikatauluista ja asiakastapausten kalenteroinneista, työmenetelmien käytöstä tapaamisilla ja tapaamisten kirjaamisista, työmateriaalin ylläpidosta, koulutusten huomioimisesta sekä osallistumisesta Uudenmaan alueen ja valtakunnallisiin koordinaattoritapaamisiin ja kehittämistyöhön.

Roolini ja tehtäväni tiimissä on pitää yhdessä konsultoivan sosiaalityöntekijän ja perheterapeutin kanssa systeeminen työote struktuurissaan ja aktiivisessa käytössä kaikessa työskentelyssämme. Systeeminen työote ei ole vain menetelmä viikkokokouksiin tai kosketa vain jotain osaa asiakkaista, vaan kokonaisvaltainen tapa ajatella ja tehdä suhdeperustaista työtä asiakkaiden kanssa.

Miten olette ammattilaisina hyötyneet systeemisestä työskentelystä?

Tunnemme asiakkaidemme tilannetta kokonaisvaltaisemmin ja syvällisemmin. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja mitä paremmin tunnemme asiakkaamme ja ehdimme heitä tavata ja pitää yhteyttä, sitä paremmin pystymme tukemaan heitä heidän omista tarpeistaan lähtien. Työskentelymme ei perustu tulipalojen sammuttamiseen, vaan pitkäaikaisen muutostyön rakentamiseen.

Työntekijöiden kuormitus on keveämpää, kun vaikeammin ratkaistavia tai jäsenneltäviä asiakastapauksia saa jakaa viikkokokouksissa ja tiimi tukee työskentelyä. Tällöin vastuutyöntekijät eivät jää yksin taakan alle. Tiimi voi tuoda tilanteisiin uusia näkökulmia tai vahvistaa omia näkökulmia.

Työntekijät ovat antaneet palautetta, että systeeminen työote vaikuttaa vähentävän lastensuojelutyössä koettua kuormituksen tunnetta. Systeemistä työotetta arvostetaan ja sen koetaan olevan positiivinen tekijä houkuttelemaan ja sitouttamaan työntekijöitä lastensuojeluun, mihin on ollut pitkään vaikeaa rekrytoida riittävästi sosiaalityöntekijöitä. Tällä hetkellä resurssimme Porvoossa on kunnossa.

Mitä mielestäsi asiakas hyötyy systeemisestä työskentelystä?

Asiakas saa systeemisessä tapaamisessa koko oman verkostonsa ja ulkopuolista näkemystä kokonaistilanteeseensa. Niin sosiaalityöntekijä kuin asiakaskin oppii tuntemaan toisensa paremmin ja ajattelen sen lisäävän asiakkaan luottamusta omaan työntekijäänsä. Jotkut asiakkaat ovat antaneet arvostavaa palautetta siitä, että heidän asiansa on niin tärkeä, että sen äärelle kokoontuu iso ammattilaisten verkosto.

Koordinaattorina tehtävänäni on huolehtia, että kirjaaminen toteutuu ja kaikki näkökulmat huomioidaan. Tällä hetkellä kehitämme toimintatapaa, jossa kirjaus toimitetaan asiakkaalle ja hän saa kommentoida sitä ja kertoa kokemuksistaan tapaamisessa, mitkä myös kirjataan asiakastietojärjestelmään.

Mikä on ollut haastavaa?

Systeemisen työotteen sisäistäminen ja käyttöönotto herätti vähän muutosvastarintaa, kuten usein uudet asiat, mutta alun haasteiden jälkeen työskentelyssä on päästy eteenpäin. Suurimpana tekijänä muutoksen mahdollistamiselle oli oivallus siitä, että systeemisyys on ennen kaikkea tapaa ajatella, ei asiakasjakoa systeemisiin ja ”muihin”.

Systeemisten asiakastapaamisten aikatauluttaminen on välillä haastavaa, koska asiakastilanteet voivat muuttua hyvin lyhyessäkin ajassa ja sen myötä suunnitelmat vaihtua. Joitakin asiakkaita on vaikea vakuuttaa systeemisen työskentelyn hyödyistä, koska he voivat kokea suuremman porukan kokoontumisen uhaksi heitä vastaan tai jännittää muuten tilannetta. Systeemisissä tapaamisissa pitää kiinnittää paljon huomiota turvallisen ja rauhallisen ilmapiirin muodostamiseen asiakkaan näkökulmasta.

Mikä on ollut antoisinta?

Tiimityöskentely kokonaisuudessaan: yhteiset jaetut keskustelut ja viikkokokoukset tiistaisin, sisältäen asiakastapaamiset. Ja nähdä asiakkaissa jonkinlainen uusi palo, kun he ovat saaneet oivalluksia tai olemme yhdessä onnistuneet.

Miten kehittäisit?

Omassa työssäni jakaisin tiimiaikoja useammalle päivälle, jotta yksi päivä viikossa ei olisi niin tiivis ja pitkä ”istunto”. Varaisin myös kirjaamiselle enemmän aikaa, jotta ehtisimme kirjata asiakastapaamisten lisäksi myös viikkotiimissä käsitellyt tapaukset.

Jalkauttaisin systeemistä työotetta laajemmalle verkostoon. Tällä hetkellä kouluakäymättömien ja psyykkisesti oireilevien asiakkaiden määrä on huomattava. Hyötyisimme siitä, että oppilashuolto ja psykiatrian poliklinikat saisivat myös koulutusta systeemiseen työotteeseen ja voisimme tiivistää yhteistyötä työotetta hyödyntäen.

Millainen tuki on tarpeen työssäsi?

Tarvitsemme systeemisen työotteen käyttöön ja kehittämiseen johtoportaan tukea, jotta resurssimme pysyy hyvänä (riittävästi sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia, sekä perheterapeutti). Johdon tuki mahdollistaa työotteen kehittämisen ja siihen sitoutumisen tiimityöskentelyssä.

Missä olette onnistuneet?

Olemme onnistuneet tiivistämään ja kehittämään yhteistyötämme niin tiimin sisällä kuin verkostotyöskentelyssä. Mukaan kutsumamme verkostot ovat antaneet paljon positiivista palautetta työotteesta ja yhteistyöstämme. Olemme kehittäneet systeemisiä asiakastapaamisia asiakasystävällisemmiksi sitä mukaa, kun olemme kokeilleet erilaisia tapoja järjestää systeemisiä tapaamisia. Timanttia on huikeaa hioa yhdessä huipputiimin kanssa, missä on innostusta ja paloa tehdä lastensuojelutyötä asiakaslähtöisesti ja -ystävällisesti, rakentavaa yhteistyötä tehden.

Juttusarjan työryhmä: 

Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke: Maija Leskinen, Jaana Ryynänen ja Henna Tarjanne-Lekola

Aiemmin syty-juttusarjassa ilmestyneet jutut:


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja