Kerro lyhyesti itsestäsi ja miten systeeminen työote on teillä käytössä?

Toimin johtavana sosiaalityöntekijänä Siuntion sosiaalipalveluissa. Siuntio on pieni kunta ja minulle kuuluu kaikki sosiaalityön osa-alueet. Lapsiperhepalveluiden tiimissä on mukana perhesosiaalityö ja lastensuojelu. Tiimi sai systeemisen työotteen (syty) koulutuksen reilu vuosi sitten. Vuoden 2022 alusta lähtien asiakkaat ovat osallistuneet systeemiseen viikkokokoukseen.

Millaiseksi koet roolisi konsultoivana sosiaalityöntekijänä systeemisessä tiimissä?

Keskeistä on luoda osallistujille turvallinen tunnelma systeemisessä viikkokokouksessa. Tärkeää on varmistaa, että kaikki osallistujat tuntevat saavansa äänensä kuuluviin. Tehtävänäni on myös kuljettaa yhteistä oppimisprosessiamme eteenpäin viikkokokousten välillä.

Alussa jännitin kovasti, että kaikille osallistujille riittää aikaa. Silloin koin olevani kellokalle. Minulle tuli tunne, että keskittyessäni ajanhallintaan, joku tärkeä asia jäi huomiomatta. Perheterapeutti kuitenkin auttoi ymmärtämään, että pääroolini viikkokokouksessa on emännän rooli - huolehtia kaikkien hyvinvoinnista ja turvallisuuden tunteesta. Tämä emännän rooli sopii itselleni paljon paremmin ja on auttanut rentoutumaan tilanteessa. Ja yllätys, yllätys - aina on pysytty aikataulussa.

Miten olette ammattilaisina hyötyneet systeemisestä työskentelystä?

Systeeminen työote ja siinä erityisesti viikkokokous rakentaa meille kaikille yhteistä tietoa perheiden tilanteesta ja saamme kurkistusikkunan kollegoiden työskentelytapaan. Syty on antanut myös varmuutta ja rutiinia erilaisten menetelmien kuten sukupuun, avointen kysymysten, ´circle of trust´ ja ´kolmen talon´ käyttämiseen. Koen itselleni todella tärkeäksi, että sytyn kautta saan olla mukana asiakaskohtaamisissa.
Johtavana sosiaalityöntekijänä teen hyvin vähän asiakastyötä perusarjessa.

Mitä mielestäsi asiakas hyötyy systeemisestä työskentelystä?

Kaikilta syty-perheiltä on tullut positiivista palautetta viikkokokoukseen osallistumisesta ja siihen valmistautumisesta. Joku sanoi vähän järkyttyneensä ensin, kun porukkaa oli niin paljon, mutta lopulta juttu oli paras missä on koskaan ollut. Toisen perheen kommentti oli: mitä enemmän ihmisiä sitä enemmän ideoita siihen, miten mennään eteenpäin.

Mikä on ollut haastavaa?

Työskentely perheen kanssa ennen viikkokokoukseen osallistumista on aikaa vievää. Valmistautuminen vie aikaa, jotta perhe tai asiakas tietää mihin on tulossa ja että ihminen motivoituu tulemaan ”ison raadin ” eteen haavoittuvana omien ongelmiensa kanssa. Kokemusta on vasta suhteellisen vähän; emme vielä tiedä, ketkä asiakkaat hyötyisivät parhaiten systeemisestä työotteesta

Mikä on ollut antoisinta?

Asiakkaiden palaute viikkokokouksen jälkeen on tuntunut todella hyvälle ja omaa työntekijää arvostavana. Näen kuinka mahtava ja ammattitaitoinen tiimi meillä on. Antoisaa on ollut myös ymmärtää, se että sytyssä on sitä jotain hyvää vanhoista hyvistä ajoista eikä kaikkea tarvitse opetella alusta alkaen. Olemme oppineet, että syty sopii hyvin erilaisiin tilanteisiin ja kokoonpanoihin työskentelytavoiksi. Syty on antanut itselleni mahdollisuuden olla mukana oikeissa asiakastilanteissa.

Tämä vajaan kahden vuoden prosessi on ollut mielenkiintoinen ja opettavainen. On ollut hienoa oppia koko lapsiperhepalveluiden tiimin kanssa yhdessä ja samanaikaisesti. Syty-tapaamisessa tuntuu kiireettömyys, arvostus ja mahdollisuus muutoksiin pienin askelin

Miten kehittäisit?

Ajattelen systeemisyyden käyttöönottoa pitkänä prosessina, joka ei todellakaan vielä ole valmis. Vaikka istunnot ovat kaikki menneet erittäin hyvin, niin prosessia pitää koko ajan muokata meille sopivaksi. Yksi osa-alue, joka odottaa kehittämistä on seuranta. Emme ole vielä koskaan tavanneet perhettä uudestaan. Voisimme myös ottaa rakenteisin systeemin, että palaisimme asiaan kahden kuukauden kuluttua ja kuultaisiin, miten asia on edennyt. Myös viikkokokousten välistä työskentelyä olisi hyvä avata enemmän.

Millainen tuki on tarpeen työssäsi?

Systeeminen työote vaatii sen, että kaikki ovat siinä mukana. Mahdollisuus koulutuksiin uusien työntekijöiden kohdalla on tärkeää. Arkeen tarvitaan myös aikaa keskustelulle toteutuneista tapaamisista ja siitä onko perheen tilanne muuttunut sovittujen pienten askelten avulla.

Organisaation ja esimiehen tuki on välttämätön, jotta saadaan perheterapeutti mukaan työskentelyyn ja olosuhteet (kivat tilat, kahvit ja nenäliinat) kunnioittavaa kohtaamista tukevaksi. Keskeistä on, että työn organisoinnissa ymmärretään systeemiseen työotteeseen tarvittavan ajan määrä.

Systeemiseen työotteeseen on ollut paljon tarjolla koulutuksia ja työpajoja, joista on ollut suuri hyöty meidän prosessissamme. Hienoa, että Länsi-Uusimaan hyvinvointialueelle siirtymistä on tuettu näin merkittävästi yhteisen viitekehyksen rakentamisella.

Missä olette onnistuneet?

Olemme löytäneet itsellemme yhteisen viitekehyksen, jossa on paljon hyvää ja se on osoittautunut asiakkaille hyväksi tavaksi. Koska henkilökunta on ollut pysyvää, niin olemme kaikki saaneet koulutuksen samanaikaisesti ja olemmekin prosessissa suunnilleen samassa vaiheessa. Erilaisia menetelmiä on käytetty ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Parasta on ollut asiakkaiden palaute!

Juttusarjan työryhmä:
Tulevaisuuden lastensuojelu -hanke:  Maija Leskinen, Jaana Ryynänen ja Henna Tarjanne-Lekola

Lisätietoa systeemisestä toimintamalli lastensuojelussa (linkki thl.fi)