Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskuksissa on jo vakiintuneita toimintatapoja ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. Soccan ikäihmisten palvelujen kehittämisverkosto GeroMetro tarjoaa kehittämisen tukea pääkaupunkiseudulla ja Sosiaalitaito (linkki) Länsi- ja Keski-Uudellamaalla. Vaikka toimintamuodot ovat hieman erilaisia, tavoite on sama – tukea kuntia palveluiden, työyhteisöjen toimintatapojen ja henkilöstön kehittämisessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kehittämisen painopisteet nousevat kuntien tarpeista ja toimintaa suunnitellaan yhteistyössä alueen edustajien kanssa. 

Mitä olemme jo tehneet - tilaisuuksia entistä laajemmalle yleisölle

Olemme tiivistäneet osaamiskeskusten välistä yhteistyötä jo keväästä 2021 alkaen. Työpajojen ja koulutusten siirtyminen verkkoon loi hyvän alustan yhteistyön rakentamiselle ja lähes kaikkiin tapahtumiin on voinut osallistua koko maakunnan alueelta. 
Yhteistyön myötä olemme voineet tarjota kunnille enemmän tilaisuuksia ja myös sisällöt ovat monipuolistuneet. Työpajoja ja verkkokoulutuksia on ollut muun muassa GeroMetrossa kehitetystä saattohoidosta, sosiaalisista ja päivystyksellisistä tilanteista sekä Sosiaalitaidossa tehdystä mielen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin edistämisestä.  Monipuolistunut tarjonta palvelee laajemmin alueen monimuotoisia kehittämistarpeita ja verkkotilaisuuksissa välimatkat eivät vie aikaa ja voimavaroja. 

Esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä oli myös syksyn 2021 saattohoitoseminaari, jossa kumppaneina olivat Metropolia-ammattikorkeakoulu ja Luksia – Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä. Samanaikaisiin lähiseminaareihin Helsingissä ja Lohjalla osallistui yli 200 ammattilaista ja hyödynsimme monipuolisesti erilaisia verkkovälineitä. Seminaari toteutui hyvän yhteistyön ja ennakkoluulottoman suunnittelun siivittämänä ja saimme arvokasta kokemusta tulevien tapahtumien järjestämiseen.

Mitä jatkossa on tulossa ja mitä työntekijät toivovat?

Uudet hyvinvointialueet haastavat miettimään uudenlaista lähestymistapaa kehittämistyöhön myös sosiaalialan osaamiskeskuksissa. Nyt katse kunnista siirtyy laajemmin hyvinvointialueille unohtamatta kuitenkaan yksittäisen työyhteisön tai työntekijän tarpeita. Jo tehtyä kehittämistyötä ei jatkossakaan ole tarkoitus unohtaa, vaan yhdistämällä voimamme voimme tarjota yhä monipuolisempia kehittämisen kokonaisuuksia uusille hyvinvointialueille ja hyödyntää aiemman kehittämisen sisältöjä.

Parhaillaan suunnittelemme rakenne-ehdotuksia yhteiselle kehittämiselle ja syksyllä käynnistetään keskusteluja tulevan kehittämiskauden teemoista hyvinvointialueiden kanssa. Mikä palvelisi parhaiten kaikkien yhteistä etua? 

Vastausta tähän kysyttiin myös GeroMetron nykyisiltä kuntien kehittäjiltä, mitä he odottavat hyvinvointialueiden väliseltä verkostomaiselta kehittämiseltä? Koko Uudenmaan alueella tapahtuva jakaminen on koettu tärkeäksi, koska se helpottaa kaikkien työtä. Voi ottaa samanlaisissa tilanteissa ja asiakasryhmissä testattuja hyviä käytäntöjä käyttöön ja vain soveltaa omaan yksikköön. Samoin kohtaamiset ovat arvokkaita, koska asioiden ihmettely ja haasteellisten asioiden käsittely on kasvokkain helpompaa kuin verkossa. Toisaalta pitkien välimatkojen vuoksi esimerkiksi yhteiset seminaarit, isommat luennot  ja kokoukset voitaisiin sopivissa tilanteissa pitää etänä. Lisäksi toivottiin työntekijöiden ammattikohtaisia verkostoja, joilla päästäisiin käsittelemään yksittäisen ammattiryhmän yhteisiä haasteita ja etsimään niihin ratkaisuja. Näillä voisi täydentää teemakohtaista moniammatillista kehittämistä.  

Tulevaisuudessa kehittäminen voisi tapahtua soveltaen kaksivuotisista teemakohtaisista kehittämiskausista saatuja kokemuksia, rakenteita ja työtapoja. Lisäksi voidaan hyödyntää korona-aikana opittuja etätyömenetelmiä. Kehittäminen tapahtuisi hybridimallilla, jossa etä- ja lähitapaamiset vuorottelisivat alueellisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Laajemmalla alueella tapahtuva toiminta ja jakamisen mahdollistaminen tulee kuitenkin suunnitella hyvin, esimerkiksi minkälainen työskentely sopii lähi- tai etätapaamisiin ja mitkä tilaisuudet olisi hyvä tallentaa myöhempää tarvetta varten. Lisäksi on huomioitava käynnissä olevat alueelliset muutokset. Erityisen tärkeää on suunnitella kehittämistoiminta niin, että se tukee työntekijöitä ja esimiehiä muutoksessa. 

Osaamisen jakaminen ja toisilta oppiminen lisäävät koko alueen ikäpalvelujen työntekijöiden osaamista. Kehittämisen tavoitteena on koko Uudenmaan alueen ikäihmisten hyvinvoinnin lisääminen sekä yhdenvertaisten palvelujen mahdollistaminen koko alueella. Tätä kohti!

Kirjoittajat: 

Tiina Autio ja Margit Granberg, erikoissuunnittelijat Ikäihmisten palvelujen kehittämisverkosto GeroMetro, Socca
Tamara Björkqvist, joka työskenteli aiemmin kehittämiskoordinaattorina Länsi- ja Keski-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaidossa Sosiaalitaidon ikäihmisten palvelujen kehittäminen (linkki)

Osaamiskeskusten Uusimaa-yhteistyöstä kertova blogisarja

Tutustu blogisarjan aiempiin kirjoituksiin

• Uudenmaan kirjaamisen kehittämisen koordinaatioryhmä on hyödyllinen
• Mitä tapahtuu sosiaalialan osaamiskeskuksille sote-uudistuksessa?